Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdytys suomalaiseen työyhteisöön
Chtcheklanov, Konstantin (2015)
Chtcheklanov, Konstantin
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259751
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin miten ulkomaalaisia työntekijöitä perehdytetään suomalaiseen työyhteisöön ja miten perehdytetyt työntekijät kokivat perehdytyksen onnistuvan. Tein tutkimuksen henkilöstövuokrayritykselle, jossa olin aikaisemmin suorittanut työharjoittelun. Kyseinen yritys halusi pysyä tutkimuksessa nimettömänä.
Tutkimus tehtiin, koska haluttiin selvittää nykyisen perehdyttämismallin toimivuutta käytännössä. Tutkimuksen tarpeellisuutta tuki myös kohdeyrityksen vahva erikoistuminen ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tutkimus toteutettiin sekä teemahaastatteluina, että lomakehaastatteluina. Työntekijöiltä on kerätty tietoa lomakehaastattelulla, työnantajalta teemahaastettelulla. Työn tarkoituksena oli etsiä mahdollisia puutteita nykyisestä perehdyttämismallista ja tehdä parannusehdotuksia saatujen tulosten perusteella.
Tutkimukseen osallistuneet työntekijät olivat pääosin tyytyväisiä henkilöstövuokrayrityksen tarjoamaan perehdytykseen. He kokivat saaneensa riittävästi tietoa suomalaisesta työyhteisöstä ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Myös työhön perehdytykseen työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä. Tutkimuksessa tuli esiin muutamia kehityskohteita, jotka johtuivat pääosin riittämättömästä tiedottamisesta tietyissä asioissa. Tulosten perusteella työntekijöille jaettavaa tukimateriaalia on syytä tarkentaa muutamissa kohdissa. Myös ennen Suomeen muuttoa tapahtuvaa perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan voisi hieman kehittää.
Kohdeyrityksen henkilöstökonsultit olivat erittäin tyytyväisiä nykyiseen perehdyttämismalliin. Heidän mukaan se on pitkän työn tuloksena hiottu huippuunsa. Työntekijöiltä saatujen palautteiden perusteella perehdyttämistä on pyritty kehittämään jatkuvasti parempaan suuntaan, sekä täydentämään jo olemassa olevaa tietoa. Ainoaksi kehityskohteeksi konsulttien mielestä nousi paikoittain taakuileva kommunikointi ulkomaan yksikön kanssa.
Tutkimus tehtiin, koska haluttiin selvittää nykyisen perehdyttämismallin toimivuutta käytännössä. Tutkimuksen tarpeellisuutta tuki myös kohdeyrityksen vahva erikoistuminen ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tutkimus toteutettiin sekä teemahaastatteluina, että lomakehaastatteluina. Työntekijöiltä on kerätty tietoa lomakehaastattelulla, työnantajalta teemahaastettelulla. Työn tarkoituksena oli etsiä mahdollisia puutteita nykyisestä perehdyttämismallista ja tehdä parannusehdotuksia saatujen tulosten perusteella.
Tutkimukseen osallistuneet työntekijät olivat pääosin tyytyväisiä henkilöstövuokrayrityksen tarjoamaan perehdytykseen. He kokivat saaneensa riittävästi tietoa suomalaisesta työyhteisöstä ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Myös työhön perehdytykseen työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä. Tutkimuksessa tuli esiin muutamia kehityskohteita, jotka johtuivat pääosin riittämättömästä tiedottamisesta tietyissä asioissa. Tulosten perusteella työntekijöille jaettavaa tukimateriaalia on syytä tarkentaa muutamissa kohdissa. Myös ennen Suomeen muuttoa tapahtuvaa perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan voisi hieman kehittää.
Kohdeyrityksen henkilöstökonsultit olivat erittäin tyytyväisiä nykyiseen perehdyttämismalliin. Heidän mukaan se on pitkän työn tuloksena hiottu huippuunsa. Työntekijöiltä saatujen palautteiden perusteella perehdyttämistä on pyritty kehittämään jatkuvasti parempaan suuntaan, sekä täydentämään jo olemassa olevaa tietoa. Ainoaksi kehityskohteeksi konsulttien mielestä nousi paikoittain taakuileva kommunikointi ulkomaan yksikön kanssa.