Postoperatiivisen kivunhoidon erikoismenetelmät
Eskelinen, Vilma (2016)
Eskelinen, Vilma
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239184
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tieteelliseen ja näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva kirjallisuuskatsaus, joka keskittyy aikuispotilaiden postoperatiivisen kivunhoidon erikoismenetelmiin. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota terveydenhuoltoalan ammattilaiset voivat hyödyntää käytännön hoitotyössä, sekä edistää tekijänsä ammatillista kasvua ja teoreettisen osaamisen kehittymistä. Työ toteutettiin osana Vantaan kaupungin sekä Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistä kivunhoitoa koskevaa hanketta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta, käytännön työssä hyödynnettävissä olevaa tietoa kivunhoidosta ja kivunhoidon menetelmistä.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat ”mitä hyötyjä postoperatiivisen kivunhoidon erikoismenetelmistä on?” sekä ”mitä haittoja postoperatiivisen kivunhoidon erikoismenetelmistä on?”. Erikoismenetelmiksi valikoitui epiduraalinen kivunhoito, PCA –menetelmä ja puudutukset. Menetelmien käyttö on hoitotyössä perusteltua, sillä tehokas kivunhoito nopeuttaa leikkauksesta toipumista ja tukee potilaan toimintakykyä.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti käyttämällä sähköisiä tietokantoja - Medic:a, EBSCOhost:ia, Finnaa, sekä Melindaa. Aineisto käsiteltiin aluksi tutkijan taulukon avulla, jonka jälkeen sisältö teemoiteltiin tutkimuskysymyksiä runkona käyttäen.
Yhteisiä hyötyjä kivunhoidon erikoismenetelmillä olivat potilaiden kivuttomuus ja tyytyväisyys, suoliston nopea toipuminen leikkauksesta, varhainen mobilisaatio, keuhkokomplikaatioiden riskin pieneneminen sekä lisäkipulääkkeiden tarpeen väheneminen. Yleisimmät erikoismenetelmien haitat ovat rinnakkaisia opidoidien haittavaikutusten kanssa. Näitä olivat muun muassa hypotensio, pahoinvointi ja oksentelu, kutina, virtsaretentio, hengityslama, sedaatio ja sekavuus.
Kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa mikään erikoismenetelmistä ei noussut ylitse muiden. Kävi ilmi, että haittavaikutusten määrä lisääntyi samalla kun kivut vähenivät. Kivunhoidon tarkoituksena olisi löytää sopiva balanssi toipumisen mahdollistavan kivuntunnottomuuden sekä haittavaikutusten esiintymisen kanssa. Jatkotutkimusehdotuksiksi nousi puudutteiden tehokkuuden tarkempi tutkiminen postoperatiivisessa kivunhoidossa, sekä hoitohenkilökunnan resurssien käyttö osana erikoismenetelmien hyötyjä tai haittoja.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat ”mitä hyötyjä postoperatiivisen kivunhoidon erikoismenetelmistä on?” sekä ”mitä haittoja postoperatiivisen kivunhoidon erikoismenetelmistä on?”. Erikoismenetelmiksi valikoitui epiduraalinen kivunhoito, PCA –menetelmä ja puudutukset. Menetelmien käyttö on hoitotyössä perusteltua, sillä tehokas kivunhoito nopeuttaa leikkauksesta toipumista ja tukee potilaan toimintakykyä.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti käyttämällä sähköisiä tietokantoja - Medic:a, EBSCOhost:ia, Finnaa, sekä Melindaa. Aineisto käsiteltiin aluksi tutkijan taulukon avulla, jonka jälkeen sisältö teemoiteltiin tutkimuskysymyksiä runkona käyttäen.
Yhteisiä hyötyjä kivunhoidon erikoismenetelmillä olivat potilaiden kivuttomuus ja tyytyväisyys, suoliston nopea toipuminen leikkauksesta, varhainen mobilisaatio, keuhkokomplikaatioiden riskin pieneneminen sekä lisäkipulääkkeiden tarpeen väheneminen. Yleisimmät erikoismenetelmien haitat ovat rinnakkaisia opidoidien haittavaikutusten kanssa. Näitä olivat muun muassa hypotensio, pahoinvointi ja oksentelu, kutina, virtsaretentio, hengityslama, sedaatio ja sekavuus.
Kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa mikään erikoismenetelmistä ei noussut ylitse muiden. Kävi ilmi, että haittavaikutusten määrä lisääntyi samalla kun kivut vähenivät. Kivunhoidon tarkoituksena olisi löytää sopiva balanssi toipumisen mahdollistavan kivuntunnottomuuden sekä haittavaikutusten esiintymisen kanssa. Jatkotutkimusehdotuksiksi nousi puudutteiden tehokkuuden tarkempi tutkiminen postoperatiivisessa kivunhoidossa, sekä hoitohenkilökunnan resurssien käyttö osana erikoismenetelmien hyötyjä tai haittoja.