Tappaako uusi aselaki perusoikeudet? : Ampuma-aselain muutosten vaikutukset metsästysharrastukseen ja perusoikeuksiin suomalaisen metsästäjän kannalta
Porkka, Jasmin (2016)
Porkka, Jasmin
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605229082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605229082
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on ampuma-aselain muutosten vaikutukset metsästysharrastukseen ja perusoikeuksiin suomalaisen metsästäjän kannalta. Työn tarkoituksena on selvittää, miten 2000-luvulla tehdyt muutokset aselakiin ovat konkreettisesti vaikuttaneet metsästysharrastukseen ja myös itse metsästäjiin. Myös perusoikeuksien aseman horjuminen aselain muutosten seurauksena on keskeisessä osassa opinnäytetyötä.
Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä ampuma-aselakia, henkilötietolakia, hallituksen esityksiä, Euroopan komission esitystä tuliasedirektiivistä, metsästys- ja asekirjallisuutta sekä lukuisia lehti- ja Internet-artikkeleita ampuma-aselain muutoksista. Opinnäytetyö on toteutettu käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Luotettavan tutkimustuloksen saamiseksi työssä haastateltiin yhtätoista aktiivista metsästyksen harrastajaa. Lisäksi hyödynnettiin korkeimman hallinto-oikeuden oikeustapauksia ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamisista.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ampuma-aselain muutosten vaikutukset näkyvät selkeimmin metsästysharrastuksessa, mutta myös perusoikeuksia rajoittavia tekijöitä löytyy. Etenkin nuorten pääsyä metsästysharrastuksen pariin tulisi edistää, jotta vältytään tulevaisuudessa tilanteelta, jossa aktiivisia metsästysharrastajia ei ole riittävästi riistakantoja rajoittamassa. Opinnäytetyön johtopäätöksenä on, että aselupabyrokratiaa tulisi keventää ja metsästyksen harrastamista helpottaa. Kouluampumisten myötä tehdyt muutokset aselakiin olivat osittain liian hätäisesti tehtyjä, sillä ongelmaksi koettiin ennen kaikkea lailliset metsästysaseet eivätkä ihmisten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen yhteiskunnasta. Myös Euroopan unionin ehdottama uusi tuliasedirektiivi on metsästäjien ja aseharrastajien kannalta ongelmallinen: laittoman asekaupan kitkemisen sijaan pureutuu se ennen kaikkea laillisiin aseisiin sekä niiden saatavuuteen. Perusoikeuksien heikentämistä ei ampuma-aselain muutosten seurauksena ole tosiasiallisesti juurikaan tapahtunut, koska useimmissa perusoikeuksia vaarantavissa tilanteissa on rajoittaminen ollut perusteltua vahvemman perusoikeuden kautta – useimmiten perusoikeuksien määräämällä oikeudella henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseen.
Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä ampuma-aselakia, henkilötietolakia, hallituksen esityksiä, Euroopan komission esitystä tuliasedirektiivistä, metsästys- ja asekirjallisuutta sekä lukuisia lehti- ja Internet-artikkeleita ampuma-aselain muutoksista. Opinnäytetyö on toteutettu käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Luotettavan tutkimustuloksen saamiseksi työssä haastateltiin yhtätoista aktiivista metsästyksen harrastajaa. Lisäksi hyödynnettiin korkeimman hallinto-oikeuden oikeustapauksia ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamisista.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ampuma-aselain muutosten vaikutukset näkyvät selkeimmin metsästysharrastuksessa, mutta myös perusoikeuksia rajoittavia tekijöitä löytyy. Etenkin nuorten pääsyä metsästysharrastuksen pariin tulisi edistää, jotta vältytään tulevaisuudessa tilanteelta, jossa aktiivisia metsästysharrastajia ei ole riittävästi riistakantoja rajoittamassa. Opinnäytetyön johtopäätöksenä on, että aselupabyrokratiaa tulisi keventää ja metsästyksen harrastamista helpottaa. Kouluampumisten myötä tehdyt muutokset aselakiin olivat osittain liian hätäisesti tehtyjä, sillä ongelmaksi koettiin ennen kaikkea lailliset metsästysaseet eivätkä ihmisten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen yhteiskunnasta. Myös Euroopan unionin ehdottama uusi tuliasedirektiivi on metsästäjien ja aseharrastajien kannalta ongelmallinen: laittoman asekaupan kitkemisen sijaan pureutuu se ennen kaikkea laillisiin aseisiin sekä niiden saatavuuteen. Perusoikeuksien heikentämistä ei ampuma-aselain muutosten seurauksena ole tosiasiallisesti juurikaan tapahtunut, koska useimmissa perusoikeuksia vaarantavissa tilanteissa on rajoittaminen ollut perusteltua vahvemman perusoikeuden kautta – useimmiten perusoikeuksien määräämällä oikeudella henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseen.