Mummomuskari : Ikäihmisten musiikillisten virkistyshetkien kehittelyä
Arola, Anna (2016)
Arola, Anna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605219020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605219020
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on mummomuskari, sukupuolesta riippumatta kaikille ikäihmisille tarkoitettu musiikillinen virkistyshetki. Keskeinen tutkimuskysymys oli kehitellä muskarin tuntirunkoa. Tuntirunkoa työstettiin niin kirjoituspöydän ääressä kuin pitämällä kuusi mummomuskarituntia Tampereella Nekalan palvelukeskuksessa maaliskuussa 2016. Tutkimusmenetelmänä oli mummomuskarituntien havainnointi, mummomuskarin pitäjän oma reflektointi ja viimeisillä tunneilla ylös kirjatut mummomuskarilaisten kommentit.
Mummomuskarirunko nojaa lasten musiikkileikkikoulusta tuttuihin elementteihin lauluun, soittoon, musiikin kuunteluun ja musiikkiliikuntaan. Viidettä lasten tunneilla mahdollista elementtiä eli muuta luovaa toimintaa, kuten musiikin herättämien mielikuvien maalaamista, ei nyt pidetyillä mummomuskaritunneilla hyödynnetty. Muskaritunneilla käytetty musiikki oli joko kansanmusiikkia, vanhan ajan viihdemusiikkia tai klassista musiikkia. Lauluvalinnoissa pääpaino oli vanhoilla kansakoululauluilla, jotka tuntuivatkin innostavan osanottajia. Myös soittaminen vaikutti olevan muskarilaisille mieleistä. Kuuntelutehtäviin yritettiin valita eri soittimin soitettua ja tyylillisesti vaihtelevaa musiikkia. Ajallisesti kuuntelumusiikin kirjo ulottui 1500–1600-luvun taitteesta 1980-luvulle. Musiikkiliikunta painottui istualtaan tehtäviin liikkeisiin, koska huomattava osa muskarilaisista käytti rollaattoria. Muskarituntien rungossa alku- ja loppulaulu pysyivät kerrasta toiseen samoina. Tunnin ajallisessa keskiössä oli klassisen musiikin kuuntelutehtävä. Sen molemmin puolin oli liki peilikuvamaisesti soitto-, liikunta- sekä yhdistettyjä laulu- ja liikuntatehtäviä. Todettiin olevan hyvä painottaa soiton, laulun ja liikunnan kaltaisia aktivoivia tehtäviä kuuntelun sijaan, mikäli vain osanottajien terveys ja vireys mahdollistavat aktiivisen toiminnan.
Mummomuskaritunteja pidettiin yhteensä kuusi, kolme eri tuntikokonaisuutta kahdelle eri ryhmälle. Kukin tunti kesti 60 minuuttia. Ensimmäisellä tunnilla aiheena olivat linnut, toisella keksinnöt ja kolmannella meret. Tuntien tehtävät ja musiikkivalinnat mukailivat kulloistakin aihetta. Tunneille osallistui kymmenkunta eläkeiän ylittänyttä.
Mummomuskarilaisilta tuntien aikana ja loppukommenteissa saatu palaute osoittaa, että tunnit koettiin mielekkäiksi ja mukaviksi. Monissa tutkimuksissa on todettu musiikilla olevan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia. Vaikka tässä opinnäytetyössä ei sen tarkemmin perehdytty mummomuskarin vaikutuksiin, osanottajien innostus, menneiden muistelot ja hymyt olivat osoitus, että tällaiselle toiminnalle on kysyntää ja tarvetta.
Mummomuskarirunko nojaa lasten musiikkileikkikoulusta tuttuihin elementteihin lauluun, soittoon, musiikin kuunteluun ja musiikkiliikuntaan. Viidettä lasten tunneilla mahdollista elementtiä eli muuta luovaa toimintaa, kuten musiikin herättämien mielikuvien maalaamista, ei nyt pidetyillä mummomuskaritunneilla hyödynnetty. Muskaritunneilla käytetty musiikki oli joko kansanmusiikkia, vanhan ajan viihdemusiikkia tai klassista musiikkia. Lauluvalinnoissa pääpaino oli vanhoilla kansakoululauluilla, jotka tuntuivatkin innostavan osanottajia. Myös soittaminen vaikutti olevan muskarilaisille mieleistä. Kuuntelutehtäviin yritettiin valita eri soittimin soitettua ja tyylillisesti vaihtelevaa musiikkia. Ajallisesti kuuntelumusiikin kirjo ulottui 1500–1600-luvun taitteesta 1980-luvulle. Musiikkiliikunta painottui istualtaan tehtäviin liikkeisiin, koska huomattava osa muskarilaisista käytti rollaattoria. Muskarituntien rungossa alku- ja loppulaulu pysyivät kerrasta toiseen samoina. Tunnin ajallisessa keskiössä oli klassisen musiikin kuuntelutehtävä. Sen molemmin puolin oli liki peilikuvamaisesti soitto-, liikunta- sekä yhdistettyjä laulu- ja liikuntatehtäviä. Todettiin olevan hyvä painottaa soiton, laulun ja liikunnan kaltaisia aktivoivia tehtäviä kuuntelun sijaan, mikäli vain osanottajien terveys ja vireys mahdollistavat aktiivisen toiminnan.
Mummomuskaritunteja pidettiin yhteensä kuusi, kolme eri tuntikokonaisuutta kahdelle eri ryhmälle. Kukin tunti kesti 60 minuuttia. Ensimmäisellä tunnilla aiheena olivat linnut, toisella keksinnöt ja kolmannella meret. Tuntien tehtävät ja musiikkivalinnat mukailivat kulloistakin aihetta. Tunneille osallistui kymmenkunta eläkeiän ylittänyttä.
Mummomuskarilaisilta tuntien aikana ja loppukommenteissa saatu palaute osoittaa, että tunnit koettiin mielekkäiksi ja mukaviksi. Monissa tutkimuksissa on todettu musiikilla olevan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia. Vaikka tässä opinnäytetyössä ei sen tarkemmin perehdytty mummomuskarin vaikutuksiin, osanottajien innostus, menneiden muistelot ja hymyt olivat osoitus, että tällaiselle toiminnalle on kysyntää ja tarvetta.