Keisarillisen yliopiston työjuhta : Fredrik Pacius autonomisen Suomen tapahtumien pyörteissä
Jaakkola, Leena (2016)
Jaakkola, Leena
Centria-ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208966
Tiivistelmä
Työ käsittelee Fredrik Paciuksen matkaa saksalaisesta viulistista Keisarillisen Aleksanterin yliopiston musiikinopettajuuden kautta suomalaisen musiikin isäksi, Suomen historiaa autonomian ajalta
sekä suomalaisen identiteetin ja musiikkikulttuurin kehittymistä Venäjän vallan aikana. Työ käsittelee pääasiassa aikakautta vuosien 1835 ja 1869 välillä, mutta kokonaisuuden hahmottamiseksi on otettu huomioon joitain tapahtumia myös tuon ajanjakson ulkopuolelta. Työ ei sisällä empiiristä tutkimusta,
vaan on aineistolähtöinen historian tutkimus, jossa on piirteitä elämänkerrallisesta tutkimuksesta ja tapaustutkimuksesta.
Yksi työn tavoite oli tehdä Fredrik Paciusta tutuksi suomalaisena merkkihenkilönä ja lisäksi esitellä niitä edistysaskeleita, jotka tänä aikakautena otettiin suomalaisen musiikin saralla. Toisaalta tämän työn tarkoituksena oli kerätä eri lähteistä oleellinen tieto ja kiteyttää se helposti luettavaan ja ymmärrettävään muotoon.
Pacius saapui Suomeen aikana, jolloin suomalaisuus oli syntymässä. Suuriruhtinaskunnan asema tarjosi suomalaisille uutta päätäntävaltaa ja kulttuurille tilaa kehittyä. Pacius kehitti kuorolauluperinnettä, orkesteritoimintaa sekä loi pohjan suomalaiselle oopperalle ja tuotti satoja sävellyksiä ja sovituksia.
Suomessa koettiin Paciuksen aikana lukuisia yhteiskunnallisia mullistuksia sekä inhimillisiä kriisejä, jotka eivät voineet olla vaikuttamatta hänen työhönsä. Täyttäessään 50 vuotta hän oli noussut Suomen musiikkimaailman kiistattomaksi johtotähdeksi.
sekä suomalaisen identiteetin ja musiikkikulttuurin kehittymistä Venäjän vallan aikana. Työ käsittelee pääasiassa aikakautta vuosien 1835 ja 1869 välillä, mutta kokonaisuuden hahmottamiseksi on otettu huomioon joitain tapahtumia myös tuon ajanjakson ulkopuolelta. Työ ei sisällä empiiristä tutkimusta,
vaan on aineistolähtöinen historian tutkimus, jossa on piirteitä elämänkerrallisesta tutkimuksesta ja tapaustutkimuksesta.
Yksi työn tavoite oli tehdä Fredrik Paciusta tutuksi suomalaisena merkkihenkilönä ja lisäksi esitellä niitä edistysaskeleita, jotka tänä aikakautena otettiin suomalaisen musiikin saralla. Toisaalta tämän työn tarkoituksena oli kerätä eri lähteistä oleellinen tieto ja kiteyttää se helposti luettavaan ja ymmärrettävään muotoon.
Pacius saapui Suomeen aikana, jolloin suomalaisuus oli syntymässä. Suuriruhtinaskunnan asema tarjosi suomalaisille uutta päätäntävaltaa ja kulttuurille tilaa kehittyä. Pacius kehitti kuorolauluperinnettä, orkesteritoimintaa sekä loi pohjan suomalaiselle oopperalle ja tuotti satoja sävellyksiä ja sovituksia.
Suomessa koettiin Paciuksen aikana lukuisia yhteiskunnallisia mullistuksia sekä inhimillisiä kriisejä, jotka eivät voineet olla vaikuttamatta hänen työhönsä. Täyttäessään 50 vuotta hän oli noussut Suomen musiikkimaailman kiistattomaksi johtotähdeksi.