Valtion yhteisen tulos- ja kehityskeskustelumallin määrittely
Turumäki, Niina (2016)
Turumäki, Niina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208962
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda valtion virastojen käyttöön yhteinen tulos- ja kehityskeskustelumalli. Valtiolla on otettu portaittain vuosina 2011–2016 käyttöön yhteinen talous- ja henkilöstötietojärjestelmä Kieku. Jotta järjestelmästä saataisiin kaikki potentiaalinen hyöty irti, oli tavoitteena yhdenmukaistaa valtion eri virastoissa käytössä olleet kehityskeskusteluprosessit. Lisäksi oli tarkoitus luoda Kieku-järjestelmän osaamisen hallinnan osioon yhteinen tulos- ja kehityskeskustelumalli sekä toimintaprosessi. Tutkimusongelmaksi oli määritelty: millaisella kehityskeskustelumallilla tuetaan tavoitteita, jotka ovat hyvän johtamistavan vahvistaminen sekä tuottavuuden lisääminen? Pääasiasiallisen tutkimusongelman lisäksi tutkimukselle oli määritelty osaongelmiksi: millainen on valtion virastojen kehityskeskustelujen nykytila sekä mitä täytyisi huomioida tulevaisuuden kehityskeskusteluprosessissa?
Opinnäytetyönä olevan kehittämishankkeen toteuttamisen tueksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin henkilöstöjohtamisen osa-alueina suorituksen johtamista, valmentavaa johtamista sekä tulos- ja kehityskeskusteluita käsitteinä ja prosesseina. Koska tavoitteena oli luoda malli, jolla pystyttäisiin vastaamaan myös tulevaisuuden muuttuvan johtamisen tarpeisiin, tarkasteltiin teoreettisessa viitekehyksessä myös suorituksen johtamista tulevaisuuden näkökulmasta sekä kehityskeskustelujen muutostarpeita tulevaisuuden työelämää silmällä pitäen. Lisäksi teoreettinen viitekehys piti sisällään myös henkilöstötietojärjestelmien käytön kehityskeskustelujen toteuttamisen tukena.
Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, jossa tutkimuskohteena oli valtio työnantajana sekä valtionhallintoon kuuluvat virastot. Tutkimusmenetelminä käytettiin olemassa olevaan aineistoon tutustumista, havainnointia ja benchmark-haastatteluja. Haastattelut tehtiin avoimina syvähaastatteluina, ja tavoitteena oli selvittää eri julkisten tahojen toimijoiden kehityskeskusteluprosesseihin viime aikoina tehtyjä kehittämistoimenpiteitä.
Teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimusaineiston sisällönanalyysien pohjalta syntyi ehdotus valtion yhteiseksi kehityskeskusteluprosessiksi, jonka avulla tuetaan sekä hyvän johtamisen vahvistamista sekä tuottavuutta. Tutkitusta aineistosta muodostui selkeä kuva valtion kehityskeskustelujen nykytilasta, joten analyysin perusteella kehittämistyölle oli selvä tarve. Tutkimusaineiston avulla syntyi myös kuva niistä asioista, joita tulisi huomioida tulevaisuuden kehityskeskusteluissa, kuten mm. ratkaisukeskeisyys ja painottuminen kasvu- ja kehitysmahdollisuuksiin.
Yksi merkittävin johtopäätös oli, että kehityskeskusteluprosessi ei saa olla irrallinen prosessi, vaan se täytyy kytkeä organisaation johtamisjärjestelmään sekä osaamisen johtamisen prosessiin. Jotta kehityskeskustelut olisivat aidosti toimivia, täytyy keskusteluissa panostaa ennen kaikkea toimivan vuorovaikutuksen synnyttämiseen sekä dialogin rakentamiseen.
Opinnäytetyönä olevan kehittämishankkeen toteuttamisen tueksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin henkilöstöjohtamisen osa-alueina suorituksen johtamista, valmentavaa johtamista sekä tulos- ja kehityskeskusteluita käsitteinä ja prosesseina. Koska tavoitteena oli luoda malli, jolla pystyttäisiin vastaamaan myös tulevaisuuden muuttuvan johtamisen tarpeisiin, tarkasteltiin teoreettisessa viitekehyksessä myös suorituksen johtamista tulevaisuuden näkökulmasta sekä kehityskeskustelujen muutostarpeita tulevaisuuden työelämää silmällä pitäen. Lisäksi teoreettinen viitekehys piti sisällään myös henkilöstötietojärjestelmien käytön kehityskeskustelujen toteuttamisen tukena.
Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, jossa tutkimuskohteena oli valtio työnantajana sekä valtionhallintoon kuuluvat virastot. Tutkimusmenetelminä käytettiin olemassa olevaan aineistoon tutustumista, havainnointia ja benchmark-haastatteluja. Haastattelut tehtiin avoimina syvähaastatteluina, ja tavoitteena oli selvittää eri julkisten tahojen toimijoiden kehityskeskusteluprosesseihin viime aikoina tehtyjä kehittämistoimenpiteitä.
Teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimusaineiston sisällönanalyysien pohjalta syntyi ehdotus valtion yhteiseksi kehityskeskusteluprosessiksi, jonka avulla tuetaan sekä hyvän johtamisen vahvistamista sekä tuottavuutta. Tutkitusta aineistosta muodostui selkeä kuva valtion kehityskeskustelujen nykytilasta, joten analyysin perusteella kehittämistyölle oli selvä tarve. Tutkimusaineiston avulla syntyi myös kuva niistä asioista, joita tulisi huomioida tulevaisuuden kehityskeskusteluissa, kuten mm. ratkaisukeskeisyys ja painottuminen kasvu- ja kehitysmahdollisuuksiin.
Yksi merkittävin johtopäätös oli, että kehityskeskusteluprosessi ei saa olla irrallinen prosessi, vaan se täytyy kytkeä organisaation johtamisjärjestelmään sekä osaamisen johtamisen prosessiin. Jotta kehityskeskustelut olisivat aidosti toimivia, täytyy keskusteluissa panostaa ennen kaikkea toimivan vuorovaikutuksen synnyttämiseen sekä dialogin rakentamiseen.