ULKOISTAMINEN OPPILAITOKSESSA SOPIMUSHALLINNON NÄKÖKULMASTA : Case: Hamk Oy, Mustialan yksikkö
Alatalo, Monna (2016)
Alatalo, Monna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208935
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia sopimushallintoa julkisen hankintayksikön näkökulmasta suhteessa kiinteistöhuollon palveluntarjoajaan. Tavoitteena oli löytää ratkaisumalleja käytännön tekemistä paremmin ohjaavaan, kustannustehokkaaseen sopimushallinnon prosessiin. Tutkimuksen alakysymykset olivat nykyisen sopimushallinnon ongelmakohdat ja niiden syyt, sekä miten prosessia pitäisi muuttaa sen tehostamiseksi.
Työn teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin julkisen hankintayksikön ja julkisen hankinnan menettelyjä säätelevää lainsäädäntöä sekä kansallisella että EU-tasolla. Lisäksi perehdyttiin sopimuksen riskienhallintaan. Lähteinä käytettiin lainsäädännön lisäksi oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Lähteitä oli saatavilla runsaasti, joskin työn loppuvaiheille ajoittunut direktiivistä johtuva lainmuutos oli huomioitava myös vanhempia lähteitä käytettäessä.
Empiirisessä osiossa toteutettiin teemahaastattelut, joiden avulla ongelmakohdat saatiin rajattua samalla kun kilpailutusasiakirjoihin ja sopimuksenvalmisteluun saatiin tehokkuutta tuovia elementtejä esimerkiksi valintakriteereiden määrittelyssä.
Keskeiset kehittämiskohteet löytyivät yhtäältä sopimuksen sisällöstä, mutta ennen muuta sen käytännön ohjauksesta. Sisältö oikeudellisine reunaehtoineen tulee olla selkeämmin avainhenkilöiden, mutta kriittisiltä kohdiltaan muunkin henkilöstön tiedossa. Kiinteistöhuollosta tiedottaminen otetaan osaksi henkilöstökokouksia. Sopimuksesta johtuvia, tarkemmin rajattuja vastuita ja niiden täyttämistä tulee valvoa huolellisemmin ja kiinteistöhuollon kanssa toimivien tulee organisoitua järjestelmällisemmin suhteessa palveluntarjoajaan. Prosessi tarvitsee paikallisen päällikön. Tälle uudelleenorganisoitumiselle on luotu vastuumatriisi. Sopimusprosessi voisi jatkossa rakentua mieluummin puitesopimukseen, joka avaisi enemmän mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön ilman kohtuuttoman suuria lisäkustannuksia. Sopimus täytyy saada kiinteämmäksi osaksi sitä työtä, jota kampuksella päivittäin tehdään.
Työn teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin julkisen hankintayksikön ja julkisen hankinnan menettelyjä säätelevää lainsäädäntöä sekä kansallisella että EU-tasolla. Lisäksi perehdyttiin sopimuksen riskienhallintaan. Lähteinä käytettiin lainsäädännön lisäksi oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Lähteitä oli saatavilla runsaasti, joskin työn loppuvaiheille ajoittunut direktiivistä johtuva lainmuutos oli huomioitava myös vanhempia lähteitä käytettäessä.
Empiirisessä osiossa toteutettiin teemahaastattelut, joiden avulla ongelmakohdat saatiin rajattua samalla kun kilpailutusasiakirjoihin ja sopimuksenvalmisteluun saatiin tehokkuutta tuovia elementtejä esimerkiksi valintakriteereiden määrittelyssä.
Keskeiset kehittämiskohteet löytyivät yhtäältä sopimuksen sisällöstä, mutta ennen muuta sen käytännön ohjauksesta. Sisältö oikeudellisine reunaehtoineen tulee olla selkeämmin avainhenkilöiden, mutta kriittisiltä kohdiltaan muunkin henkilöstön tiedossa. Kiinteistöhuollosta tiedottaminen otetaan osaksi henkilöstökokouksia. Sopimuksesta johtuvia, tarkemmin rajattuja vastuita ja niiden täyttämistä tulee valvoa huolellisemmin ja kiinteistöhuollon kanssa toimivien tulee organisoitua järjestelmällisemmin suhteessa palveluntarjoajaan. Prosessi tarvitsee paikallisen päällikön. Tälle uudelleenorganisoitumiselle on luotu vastuumatriisi. Sopimusprosessi voisi jatkossa rakentua mieluummin puitesopimukseen, joka avaisi enemmän mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön ilman kohtuuttoman suuria lisäkustannuksia. Sopimus täytyy saada kiinteämmäksi osaksi sitä työtä, jota kampuksella päivittäin tehdään.