”KAVEREISTA SAA SEURAA JA NIITTEN KANS ON KIVA OLLA” : Kouluhyvinvointia edistävät asiat neljäsluokkalaisen näkökulmasta Santamäkitalon koululla
Sarajärvi, Sanna; Pasanen, Erika (2016)
Sarajärvi, Sanna
Pasanen, Erika
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198757
Tiivistelmä
Tämä tutkimus oli osa vuonna 2005 alkanutta Oulun Santamäkitalon koulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Santamäkitalon koulun neljäsluokkalaisten oppilaiden hyvinvointia edistäviä asioita kouluympäristössä ja -yhteisössä. Tutkimuksen tavoitteena oli, että tuloksia voidaan hyödyntää koulun oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tutkimus oli lapsinäkökulmainen ja kvalitatiivinen.
Kouluikäinen lapsi viettää arjestaan huomattavan osan koulussa. Koululla on keskeinen vaikutus lapsen kokemaan hyvinvointiin. (Konu 2002. 11.) Neljäsluokkalaisten kehitysvaihe vaihtelee tasaisen latenssivaiheen, yhdeksänvuotistaitteen ja esipuberteetin välillä (Pulkkinen 2006, 71; Dunderfelt 2011, 82–83; Rödstam 1992, 23–25). Sosiaalisten suhteiden merkitys tässä ikävaiheessa kasvaa (Kronqvist & Pulkkinen 2007, 154).
Tutkimusaineiston keruu tapahtui Kempeleen Santamäkitalon koululla keväällä 2015 valokuvauksellisella menetelmällä. Kuvien ottajina toimivat tutkimukseen osallistuneet oppilaat. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Aineisto luokiteltiin tutkimustehtävän mukaisesti kahteen pääluokkaan kouluympäristöön ja -yhteisöön. Luokiteltu aineisto teemoiteltiin kuvien sisällön perusteella. Aineiston jako tapahtui useisiin pienempiin teemoihin, jotta yksittäisetkin kuvat tulivat huomioiduksi tutkimustuloksissa. Koko aineistosta muodostui “Santamäkitalon neljäsluokkalaisille tärkeät asiat kouluympäristössä ja -yhteisössä”.
Tutkimustuloksissa korostui kouluyhteisön merkitys kouluhyvinvointia edistävänä asiana. Oppilaille tärkeimmät hyvinvointia edistävät asiat koulussa olivat kaverit, välitunti ja liikunta. Oppilaiden kuvissa välitunnista ja liikunnasta korostuivat erilaiset joukkueina pelattavat pallopelit. Tutkimustulosten perusteella Santamäkitalon kannattanee ylläpitää ja kehittää erityisesti välituntiin sekä liikuntaan liittyviä asioita.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää laajemmin eri ikäryhmien kouluhyvinvointia edistäviä asioita. Yksittäiset koulut voisivat edistää oppilaidensa hyvinvointia toteuttamalla vastaavanlaisia tutkimuksia yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimusten toteutuksessa olisi tärkeää huomioida voimavaralähtöisyys ja lapsinäkökulman toteutuminen.
Kouluikäinen lapsi viettää arjestaan huomattavan osan koulussa. Koululla on keskeinen vaikutus lapsen kokemaan hyvinvointiin. (Konu 2002. 11.) Neljäsluokkalaisten kehitysvaihe vaihtelee tasaisen latenssivaiheen, yhdeksänvuotistaitteen ja esipuberteetin välillä (Pulkkinen 2006, 71; Dunderfelt 2011, 82–83; Rödstam 1992, 23–25). Sosiaalisten suhteiden merkitys tässä ikävaiheessa kasvaa (Kronqvist & Pulkkinen 2007, 154).
Tutkimusaineiston keruu tapahtui Kempeleen Santamäkitalon koululla keväällä 2015 valokuvauksellisella menetelmällä. Kuvien ottajina toimivat tutkimukseen osallistuneet oppilaat. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Aineisto luokiteltiin tutkimustehtävän mukaisesti kahteen pääluokkaan kouluympäristöön ja -yhteisöön. Luokiteltu aineisto teemoiteltiin kuvien sisällön perusteella. Aineiston jako tapahtui useisiin pienempiin teemoihin, jotta yksittäisetkin kuvat tulivat huomioiduksi tutkimustuloksissa. Koko aineistosta muodostui “Santamäkitalon neljäsluokkalaisille tärkeät asiat kouluympäristössä ja -yhteisössä”.
Tutkimustuloksissa korostui kouluyhteisön merkitys kouluhyvinvointia edistävänä asiana. Oppilaille tärkeimmät hyvinvointia edistävät asiat koulussa olivat kaverit, välitunti ja liikunta. Oppilaiden kuvissa välitunnista ja liikunnasta korostuivat erilaiset joukkueina pelattavat pallopelit. Tutkimustulosten perusteella Santamäkitalon kannattanee ylläpitää ja kehittää erityisesti välituntiin sekä liikuntaan liittyviä asioita.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää laajemmin eri ikäryhmien kouluhyvinvointia edistäviä asioita. Yksittäiset koulut voisivat edistää oppilaidensa hyvinvointia toteuttamalla vastaavanlaisia tutkimuksia yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimusten toteutuksessa olisi tärkeää huomioida voimavaralähtöisyys ja lapsinäkökulman toteutuminen.