Valokuvauksen voima päihdekuntoutuksessa
Nieminen, Noora (2016)
Nieminen, Noora
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198660
Tiivistelmä
Tämän projektin tarkoituksena oli toteuttaa entisille päihteidenkäyttäjille päihdekuntoutusta voimauttava valokuva - menetelmällä. Projektin tavoitteena oli, että projektin lopuksi osallistujat kokevat onnistumisen tunteita toiminnastaan ja ymmärtävät luovien menetelmien merkityksen päihdekuntoutuksen tukena.
Opinnäytetyöntekijän henkilökohtaisina tavoitteina oli kehittää ohjaustaitoja, oppia voimauttava valo-kuvamenetelmästä, oppia toteuttamaan projektiluontoinen opinnäytetyö ja nähdä toiminnallisen keinon vaikutus päihdekuntoutuksessa.
Opinnäytetyö oli projektiluontoinen ja työelämälähtöinen. Projekti käynnistyi syyskuussa 2015 ja sovitut neljä tapaamista toteutuivat helmi-maaliskuussa 2016. Tämän projektin osallistujat (N=3) koostuivat Rauman seudun Katulähetys ry:n jäsenistä, jotka ovat aiemmin olleet päihteidenkäyttäjiä.
Päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa käytetään muiden kuntoutusmuotojen lisäksi usein luovia menetelmiä esimerkiksi valokuvausta. Voimauttava valokuva - menetelmää voidaan käyttää vuorovaikutuksen parantamiskeinona esimerkiksi vertaisryhmässä, perheessä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Se on myös työväline omaan yksilölliseen identiteettityöhön, jossa valokuvat voivat selkeyttää asiakkaan läpikäymiä ajatuksia ja vahvistaa hänen voimavarojaan.
Valokuvaustapaamiset toteutuivat Rauman keskustan alueella ja valokuvat kuvasivat osallistujien näkemyksiä siitä, mitä päihteettömyys merkitsi heille. Kuvat olivat arkisia. Kaksi osallistujaa kuvasi Rauman keskustan ympäristöä ja yksi luontoaiheisia kuvia. Otetuista kuvista tuli näyttely Toivontalon päiväsalin tiloihin.
Tapaamisten jälkeen vapaamuotoisesti kerätyn palautteen ja viimeisessä tapaamisessa toteutetun teemahaastattelun perusteella voidaan todeta osallistujien kokeneen onnistumisen tunteita projektissa. Projekti toi tekemistä arkeen ja ryhmän ilmapiiri oli kannustava ja hyvä. Kahdella osallistujista oli jo kokemusta valokuvauksesta, yhdellä ei. Valokuvaus koettiin mukavaksi tekemisen muodoksi ja osallistujat sanoivat ajattelevansa jatkaa sitä. Valokuvaaminen keskustelun aikana rentoutti osallistujia ja he vapautuivat keskustelemaan avoimesti.
Jatkohaasteiksi ehdotan muiden luovien menetelmien ja etenkin valokuvauksen käyttöä osana päihdekuntoutusta.
Opinnäytetyöntekijän henkilökohtaisina tavoitteina oli kehittää ohjaustaitoja, oppia voimauttava valo-kuvamenetelmästä, oppia toteuttamaan projektiluontoinen opinnäytetyö ja nähdä toiminnallisen keinon vaikutus päihdekuntoutuksessa.
Opinnäytetyö oli projektiluontoinen ja työelämälähtöinen. Projekti käynnistyi syyskuussa 2015 ja sovitut neljä tapaamista toteutuivat helmi-maaliskuussa 2016. Tämän projektin osallistujat (N=3) koostuivat Rauman seudun Katulähetys ry:n jäsenistä, jotka ovat aiemmin olleet päihteidenkäyttäjiä.
Päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa käytetään muiden kuntoutusmuotojen lisäksi usein luovia menetelmiä esimerkiksi valokuvausta. Voimauttava valokuva - menetelmää voidaan käyttää vuorovaikutuksen parantamiskeinona esimerkiksi vertaisryhmässä, perheessä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Se on myös työväline omaan yksilölliseen identiteettityöhön, jossa valokuvat voivat selkeyttää asiakkaan läpikäymiä ajatuksia ja vahvistaa hänen voimavarojaan.
Valokuvaustapaamiset toteutuivat Rauman keskustan alueella ja valokuvat kuvasivat osallistujien näkemyksiä siitä, mitä päihteettömyys merkitsi heille. Kuvat olivat arkisia. Kaksi osallistujaa kuvasi Rauman keskustan ympäristöä ja yksi luontoaiheisia kuvia. Otetuista kuvista tuli näyttely Toivontalon päiväsalin tiloihin.
Tapaamisten jälkeen vapaamuotoisesti kerätyn palautteen ja viimeisessä tapaamisessa toteutetun teemahaastattelun perusteella voidaan todeta osallistujien kokeneen onnistumisen tunteita projektissa. Projekti toi tekemistä arkeen ja ryhmän ilmapiiri oli kannustava ja hyvä. Kahdella osallistujista oli jo kokemusta valokuvauksesta, yhdellä ei. Valokuvaus koettiin mukavaksi tekemisen muodoksi ja osallistujat sanoivat ajattelevansa jatkaa sitä. Valokuvaaminen keskustelun aikana rentoutti osallistujia ja he vapautuivat keskustelemaan avoimesti.
Jatkohaasteiksi ehdotan muiden luovien menetelmien ja etenkin valokuvauksen käyttöä osana päihdekuntoutusta.