"ET SIIHEN SOITTAMISEEN KYKENEE, NI SIINÄ TUNTEE AIKA VOIMAKKAAST ELÄVÄS" : Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Rauman seurakunnan virkistysbändistä
Kähkönen, Alisa (2016)
Kähkönen, Alisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198628
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kähkönen, Alisa. ”Et siihen soittamiseen kykenee, ni siinä tuntee aika voimakkaasta
eläväs”. Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Rauman seurakunnan
virkistysbändistä. Pori, kevät 2016, 56s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalialan
suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemuksia
Rauman seurakunnan virkistysbändin toiminnasta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi
musiikin merkitystä ja musiikillisen ryhmätoiminnan hyötyjä kuntoutumiselle
ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on myös kehittää virkistysbändin toimintaa mielenterveyskuntoutujien
toivomuksien ja näkemyksien kautta. Mielenterveyskuntoutujien
henkilökohtainen kokemus musiikista, virkistysbändin merkitys mielenterveyden
tukijana ja virkistysbändin kehittäminen ja vaikuttavuus seurakunnassa
olivat tutkimuksen kolme pääkohtaa, jotka muodostuivat tutkimuskysymysten
pohjalta.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla.
Haastatteluun osallistuivat kaikki kahdeksan virkistysbändin jäsentä. Haastattelut
analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella virkistysbändillä on mielenterveyttä ja kuntoutumista tukeva
vaikutus. Vertaistuki, musiikillinen itseilmaisu ja vaikuttaminen seurakunnan
toiminnassa koettiin mielenterveyttä tukeviksi ja osallisuutta vahvistaviksi tekijöiksi.
Mielenterveyttä tukeviksi tekijöiksi mainittiin myös toiminnan hengellinen
anti ja musiikin kautta välittyvä lohdutus. Virkistysbändin jäsenet toivat esille
myös muutamia epäkohtia ja kehittämisideoita. Epäkohtina mainittiin soittoharjoitusten
liian lyhyt kesto ja esiintymisien vähäinen määrä. Suurin osa virkistysbändin
jäsenistä haluaisi laajentaa toimintaa järjestämällä yhteisiä soittoharjoituksia
toisten vastaavanlaisten bändien kanssa.
Opinnäytetyö painottaa musiikin tuomien hyötyjen näkyväksi tekemistä virkistysbändin
jäsenien kokemuksien kautta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jäsenet
ovat tyytyväisiä ja sitoutuneita virkistysbändin toimintaan. Esiintymiset seurakunnan
tilaisuuksissa antavat kokemuksen osallisuudesta ja vaikuttaminen virkistysbändin
toimintaan lisää mielenterveyskuntoutujien itsearvostuksen tunnetta.
Musiikin terapeuttinen vaikutus avaa uusia näkökulmia ja antaa työkaluja
erilaisten haasteiden kohtaamiseen. Musiikkia voidaan käyttää monella tavoin
diakoniatyössä hyödyksi, eikä sen käyttö vaadi musiikillista ammattiosaamista.
Asiasanat: diakonia, mielenterveys, musiikki, musiikin terapeuttinen käyttö,
osallisuus, vertaistuki, kuntoutus, kvalitatiivinen tutkimus
Kähkönen, Alisa. ”Et siihen soittamiseen kykenee, ni siinä tuntee aika voimakkaasta
eläväs”. Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Rauman seurakunnan
virkistysbändistä. Pori, kevät 2016, 56s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalialan
suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemuksia
Rauman seurakunnan virkistysbändin toiminnasta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi
musiikin merkitystä ja musiikillisen ryhmätoiminnan hyötyjä kuntoutumiselle
ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on myös kehittää virkistysbändin toimintaa mielenterveyskuntoutujien
toivomuksien ja näkemyksien kautta. Mielenterveyskuntoutujien
henkilökohtainen kokemus musiikista, virkistysbändin merkitys mielenterveyden
tukijana ja virkistysbändin kehittäminen ja vaikuttavuus seurakunnassa
olivat tutkimuksen kolme pääkohtaa, jotka muodostuivat tutkimuskysymysten
pohjalta.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla.
Haastatteluun osallistuivat kaikki kahdeksan virkistysbändin jäsentä. Haastattelut
analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella virkistysbändillä on mielenterveyttä ja kuntoutumista tukeva
vaikutus. Vertaistuki, musiikillinen itseilmaisu ja vaikuttaminen seurakunnan
toiminnassa koettiin mielenterveyttä tukeviksi ja osallisuutta vahvistaviksi tekijöiksi.
Mielenterveyttä tukeviksi tekijöiksi mainittiin myös toiminnan hengellinen
anti ja musiikin kautta välittyvä lohdutus. Virkistysbändin jäsenet toivat esille
myös muutamia epäkohtia ja kehittämisideoita. Epäkohtina mainittiin soittoharjoitusten
liian lyhyt kesto ja esiintymisien vähäinen määrä. Suurin osa virkistysbändin
jäsenistä haluaisi laajentaa toimintaa järjestämällä yhteisiä soittoharjoituksia
toisten vastaavanlaisten bändien kanssa.
Opinnäytetyö painottaa musiikin tuomien hyötyjen näkyväksi tekemistä virkistysbändin
jäsenien kokemuksien kautta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jäsenet
ovat tyytyväisiä ja sitoutuneita virkistysbändin toimintaan. Esiintymiset seurakunnan
tilaisuuksissa antavat kokemuksen osallisuudesta ja vaikuttaminen virkistysbändin
toimintaan lisää mielenterveyskuntoutujien itsearvostuksen tunnetta.
Musiikin terapeuttinen vaikutus avaa uusia näkökulmia ja antaa työkaluja
erilaisten haasteiden kohtaamiseen. Musiikkia voidaan käyttää monella tavoin
diakoniatyössä hyödyksi, eikä sen käyttö vaadi musiikillista ammattiosaamista.
Asiasanat: diakonia, mielenterveys, musiikki, musiikin terapeuttinen käyttö,
osallisuus, vertaistuki, kuntoutus, kvalitatiivinen tutkimus