LinkedIn - Opiskelijoiden käyttäytyminen ja suhtautuminen
Flythström, Juha (2016)
Flythström, Juha
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188504
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on opiskelijoiden käyttäytyminen LinkedInissä ja opiskelijoiden suhtautuminen kyseistä kanavaa kohtaan. Aihe oli valmiiksi rajattu kattamaan vain yhtä sosiaalisen median kanavaa eli LinkedIniä, mikä helpotti työn suunnittelua. Tämä opinnäytetyö on osa Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuushanketta, joka on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kurio Oy:n yhteistyöhanke.
Työn tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät korostuvat opiskelijoiden LinkedInin käytön kohdalla ja mikä motivoi opiskelijoita käyttämään kanavaa. Tarkoitus oli myös selvittää, millaisena opiskelijat kokevat sen tarjoamat hyödyt ja haitat. Työssä pyrittiin selvittämään myös LinkedInin käyttämättömyyden motiiveja ja sitä, minkä takia opiskelijat eivät koe LinkedInin käyttöä tarpeelliseksi. Työn tavoitteena oli saada mahdollisimman monipuolinen käsitys siitä, millaisena opiskelijat kokevat LinkedInin ja kuinka he siellä käyttäytyvät. LinkedInin eri ominaisuuksista haluttiin saada mahdollisimman laaja kuva.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin opiskelijoiden LinkedIn-käyttäytymistä ja motivaatioita käyttää LinkedIniä laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tutkimuksen päätehtävänä oli selvittää, miten opiskelijat käyttäytyvät LinkedInissä ja heidän asenteita kanavaa kohtaan. Alaongelmina tutkimuksessa oli selvittää, mikä on opiskelijoiden käsitys LinkedInistä työnhaussa, mikä on oman henkilöbrändäyksen merkitys LinkedInissä ja mitkä ovat opiskelijoiden motiivit käyttää kanavaa.
Teoreettinen viitekehys on jaettu työssä kahteen päälukuun: LinkedIniin ja henkilöbrändiin. LinkedIn ja sen piirteet käydään läpi yleisesti. Lisäksi luvussa käydään läpi opiskelijoiden LinkedInin käyttöä ja sitä, millainen LinkedIn on työnhaun kanavana. Lopuksi esitellään kuluttajien verkkokäyttäytymiseen liittyviä motivaatiotekijöitä. Henkilöbrändi käydään läpi käsitteenä yleisesti: mitä eri piirteitä siihen liittyy ja mikä sen merkitys on eri sosiaalisen median kanavien käytössä
Toteutetun laadullisen tutkimuksen aineistonhankintamenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä havainnointia. Molemmat menetelmät toteutettiin yhtäaikaisesti jokaisen tutkimukseen osallistuneen haastateltavan kohdalla. Kahden valitun aineistonhankintamenetelmän avulla haluttiin varmistaa, että tutkitusta aiheesta saataisiin mahdollisimman syvällistä tietoa ja että tutkimuksen luotettavuus paranisi.
Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden merkittävimmät motiivit käyttää LinkedIniä ovat tiedonhaku ja uramahdollisuudet. Opiskelijoiden LinkedInin käyttämättömyyden merkittävimmät motiivit olivat puolestaan osaamattomuus ja tietämättömyys. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa yleisesti, että opiskelijat, jotka käyttävät kanavaa, tiedostavat sen merkityksen oman henkilöbrändin ja verkostoitumisen kannalta. Opiskelijat, jotka puolestaan eivät käytä kanavaa, tiedostavat sen merkityksen ja tarpeen käyttää kanavaa tulevaisuudessa, joskin osa ei kokenut sitä tällä hetkellä tarpeelliseksi.
Jatkotutkimuksissa voitaisiin tutkia eri kohderyhmää ja sen LinkedInin käyttöä. Kohderyhmänä voisivat olla esimerkiksi erimaalaiset opiskelijat.
Työn tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät korostuvat opiskelijoiden LinkedInin käytön kohdalla ja mikä motivoi opiskelijoita käyttämään kanavaa. Tarkoitus oli myös selvittää, millaisena opiskelijat kokevat sen tarjoamat hyödyt ja haitat. Työssä pyrittiin selvittämään myös LinkedInin käyttämättömyyden motiiveja ja sitä, minkä takia opiskelijat eivät koe LinkedInin käyttöä tarpeelliseksi. Työn tavoitteena oli saada mahdollisimman monipuolinen käsitys siitä, millaisena opiskelijat kokevat LinkedInin ja kuinka he siellä käyttäytyvät. LinkedInin eri ominaisuuksista haluttiin saada mahdollisimman laaja kuva.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin opiskelijoiden LinkedIn-käyttäytymistä ja motivaatioita käyttää LinkedIniä laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tutkimuksen päätehtävänä oli selvittää, miten opiskelijat käyttäytyvät LinkedInissä ja heidän asenteita kanavaa kohtaan. Alaongelmina tutkimuksessa oli selvittää, mikä on opiskelijoiden käsitys LinkedInistä työnhaussa, mikä on oman henkilöbrändäyksen merkitys LinkedInissä ja mitkä ovat opiskelijoiden motiivit käyttää kanavaa.
Teoreettinen viitekehys on jaettu työssä kahteen päälukuun: LinkedIniin ja henkilöbrändiin. LinkedIn ja sen piirteet käydään läpi yleisesti. Lisäksi luvussa käydään läpi opiskelijoiden LinkedInin käyttöä ja sitä, millainen LinkedIn on työnhaun kanavana. Lopuksi esitellään kuluttajien verkkokäyttäytymiseen liittyviä motivaatiotekijöitä. Henkilöbrändi käydään läpi käsitteenä yleisesti: mitä eri piirteitä siihen liittyy ja mikä sen merkitys on eri sosiaalisen median kanavien käytössä
Toteutetun laadullisen tutkimuksen aineistonhankintamenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä havainnointia. Molemmat menetelmät toteutettiin yhtäaikaisesti jokaisen tutkimukseen osallistuneen haastateltavan kohdalla. Kahden valitun aineistonhankintamenetelmän avulla haluttiin varmistaa, että tutkitusta aiheesta saataisiin mahdollisimman syvällistä tietoa ja että tutkimuksen luotettavuus paranisi.
Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden merkittävimmät motiivit käyttää LinkedIniä ovat tiedonhaku ja uramahdollisuudet. Opiskelijoiden LinkedInin käyttämättömyyden merkittävimmät motiivit olivat puolestaan osaamattomuus ja tietämättömyys. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa yleisesti, että opiskelijat, jotka käyttävät kanavaa, tiedostavat sen merkityksen oman henkilöbrändin ja verkostoitumisen kannalta. Opiskelijat, jotka puolestaan eivät käytä kanavaa, tiedostavat sen merkityksen ja tarpeen käyttää kanavaa tulevaisuudessa, joskin osa ei kokenut sitä tällä hetkellä tarpeelliseksi.
Jatkotutkimuksissa voitaisiin tutkia eri kohderyhmää ja sen LinkedInin käyttöä. Kohderyhmänä voisivat olla esimerkiksi erimaalaiset opiskelijat.