Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen
Peltoniemi, Tommi (2016)
Peltoniemi, Tommi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188467
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin koneellisen varhaisperkauksen onnistumista ja taimikoiden nykytilaa. Työssä tutkittiin Pentin Paja Oy:n kitkevän Naarva P25-perkaajan työjälkeä ja taimikoiden yleisilmettä koneellisen perkauksen jälkeen.
Mitatut taimikot sijaitsivat Keski-Suomessa. Taimikot on perattu vuosien 2011–2013 välisenä aikana. Kohteina on sekä kesällä että syksyllä kitkettyjä taimikoita.
Mittaukset suoritettiin maastossa ottamalla tietty määrä koealoja taimikoista. Koealoilta laskettiin kehityskelpoisten havupuutaimien lukumäärää, pituutta sekä vauriotaimia. Lisäksi laskettiin lehtipuustoon määrää ja pituutta. Kuudella maastokohteella arvioitiin myös työn tulokseen vaikuttavia tekijöitä, kuten maaston kaltevuutta ja kivisyyttä.
Tulosten mukaan koneellista kitkentää voidaan suorittaa sekä kesällä että syksyllä. Kesä- ja syksy kohteilla ei havaittu merkittäviä eroja työn tuloksessa. Mittauksissa huomattiin kitkemisen onnistuneen hyvin kohteilla, jotka oli kitketty ajallaan. Osalla kohteista toista taimikonhoitokertaa ei enää tarvita, vaan seuraava met-sänhoidollinen toimenpide on ensiharvennus. Työn tulokseen olivat vaikuttaneet eniten kitkentähetkellä liian pitkäksi kasvanut lehtipuusto sekä luontaisen taimikon varominen kitkemisessä.
Mitatut taimikot sijaitsivat Keski-Suomessa. Taimikot on perattu vuosien 2011–2013 välisenä aikana. Kohteina on sekä kesällä että syksyllä kitkettyjä taimikoita.
Mittaukset suoritettiin maastossa ottamalla tietty määrä koealoja taimikoista. Koealoilta laskettiin kehityskelpoisten havupuutaimien lukumäärää, pituutta sekä vauriotaimia. Lisäksi laskettiin lehtipuustoon määrää ja pituutta. Kuudella maastokohteella arvioitiin myös työn tulokseen vaikuttavia tekijöitä, kuten maaston kaltevuutta ja kivisyyttä.
Tulosten mukaan koneellista kitkentää voidaan suorittaa sekä kesällä että syksyllä. Kesä- ja syksy kohteilla ei havaittu merkittäviä eroja työn tuloksessa. Mittauksissa huomattiin kitkemisen onnistuneen hyvin kohteilla, jotka oli kitketty ajallaan. Osalla kohteista toista taimikonhoitokertaa ei enää tarvita, vaan seuraava met-sänhoidollinen toimenpide on ensiharvennus. Työn tulokseen olivat vaikuttaneet eniten kitkentähetkellä liian pitkäksi kasvanut lehtipuusto sekä luontaisen taimikon varominen kitkemisessä.