Työhyvinvointi Case Lindex Oy Kerava
Leinonen, Eveliina; Klemola, Sanna (2016)
Leinonen, Eveliina
Klemola, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168129
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään yleisesti työhyvinvointia, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja miten työhyvinvointia voisi kehittää yrityksessä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin case-yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa tutkimushetkellä. Case-yritys on Lindexin Keravan myymälä. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa case-yritykselle kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat ”Mikä on kohdeyrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tila tällä hetkellä?” ja ”Miten kohdeyrityksen työhyvinvointia voisi kehittää?”.
Opinnäytetyössä kerrotaan fyysisestä ja henkisestä työhyvinvoinnista, työn imusta ja työhyvinvoinnin portaista. Lisäksi tarkastellaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tarkempaan tarkasteluun työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä valittiin vuorovaikutus, ergonomia, johtaminen, työilmapiiri, työmotivaatio ja työtyytyväisyys.
Opinnäytetyö käsittelee case-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa saatiin haastattelemalla myymäläpäällikköä. Haastattelulla selvitettiin ensin, mitkä ovat case-yrityksen työhyvinvoinnin ongelmakohtia. Tutkimme esille nousseita asioita tarkemmin kyselyn avulla. Tutkimusaineistoa kerättiin myös kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä keskityttiin tarkastelemaan työntekijöiden terveyttä, ergonomiaa, vapaa-aikaa, työtyytyväisyyttä sekä johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin. Kyselyyn vastasivat kaikki case-yrityksen henkilöstön viisi jäsentä lukuun ottamatta myymäläpäällikköä. Kyselyn vastausprosentti oli siis 100 prosenttia.
Tutkimustulosten mukaan kaikki työntekijät kokivat työnsä mielekkääksi. Sairauspoissaolojen määrä kohdeyrityksessä oli vähäinen. Lisäksi työntekijät olivat tyytyväisiä työpaikan työilmapiiriin ja kokivat vapaa-aikansa rentouttavaksi. Tärkein kehittämisen kohde kyselyn perusteella on ergonomian parantaminen. Osa työntekijöistä oli havainnut kiusaamista työpaikallaan. Osa vastaajista koki, että esimiehen tekemä työnjako ei ollut riittävän selkeä.
Kyselytulosten perusteella annettiin kehittämisehdotuksia, asioihin, jotka heikentävät työnte-kijöiden työhyvinvointia. Pääkehittämisehdotus kohdeyritykselle oli ergonomian parantaminen. Huonosta ergonomiasta johtuvat niska- ja hartiaseudun kivut voivat vähentyä, esimerkiksi hierojan avulla. Kehittämisehdotusten avulla kohdeyritys voi tulevaisuudessa kehittää henkilöstön työhyvinvointia.
Opinnäytetyössä kerrotaan fyysisestä ja henkisestä työhyvinvoinnista, työn imusta ja työhyvinvoinnin portaista. Lisäksi tarkastellaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tarkempaan tarkasteluun työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä valittiin vuorovaikutus, ergonomia, johtaminen, työilmapiiri, työmotivaatio ja työtyytyväisyys.
Opinnäytetyö käsittelee case-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa saatiin haastattelemalla myymäläpäällikköä. Haastattelulla selvitettiin ensin, mitkä ovat case-yrityksen työhyvinvoinnin ongelmakohtia. Tutkimme esille nousseita asioita tarkemmin kyselyn avulla. Tutkimusaineistoa kerättiin myös kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä keskityttiin tarkastelemaan työntekijöiden terveyttä, ergonomiaa, vapaa-aikaa, työtyytyväisyyttä sekä johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin. Kyselyyn vastasivat kaikki case-yrityksen henkilöstön viisi jäsentä lukuun ottamatta myymäläpäällikköä. Kyselyn vastausprosentti oli siis 100 prosenttia.
Tutkimustulosten mukaan kaikki työntekijät kokivat työnsä mielekkääksi. Sairauspoissaolojen määrä kohdeyrityksessä oli vähäinen. Lisäksi työntekijät olivat tyytyväisiä työpaikan työilmapiiriin ja kokivat vapaa-aikansa rentouttavaksi. Tärkein kehittämisen kohde kyselyn perusteella on ergonomian parantaminen. Osa työntekijöistä oli havainnut kiusaamista työpaikallaan. Osa vastaajista koki, että esimiehen tekemä työnjako ei ollut riittävän selkeä.
Kyselytulosten perusteella annettiin kehittämisehdotuksia, asioihin, jotka heikentävät työnte-kijöiden työhyvinvointia. Pääkehittämisehdotus kohdeyritykselle oli ergonomian parantaminen. Huonosta ergonomiasta johtuvat niska- ja hartiaseudun kivut voivat vähentyä, esimerkiksi hierojan avulla. Kehittämisehdotusten avulla kohdeyritys voi tulevaisuudessa kehittää henkilöstön työhyvinvointia.