Utarerakenteen vaikutus lypsyrobotin kapasiteettiin : Esikäsittely ja kiinnitys
Sillanpää, Ville; Utriainen, Katja (2016)
Sillanpää, Ville
Utriainen, Katja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137780
Tiivistelmä
Automaattilypsytiloilla ylimääräistä työtä aiheutuu lehmistä, joita on haettava lypsylle sekä tarvittaessa myös avustettava siinä, edellisen lypsyn epäonnistumisen seurauksena. Epäonnistunut lypsy voi johtua ongelmista esikäsittelyssä, kiinnityksessä tai varsinaisessa lypsyssä. Ongelmat voivat johtua yhdestä tai useammasta eri tekijästä, joita ovat muun muassa laiteviat ja eläimen luonne sekä utarerakenne. Nämä ongelmat myös kuluttavat lypsyrobotin kapasiteettia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää utarerakenteen vaikutusta lypsyrobotin kapasiteettiin esikäsittelyn ja kiinnityksen osalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljältä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalta lypsyrobottitilalta. Mukana oli kolme De-Lavalin lypsyrobottia ja neljä Lelyn lypsyrobottia. Tutkimus toteutettiin arvostelemalla eläimet lineaarisen rakennearvostelun mukaan ja keräämällä lypsyroboteilta Excel-pohjaiset raportit, jotka sisälsivät rakennearvostelua edeltävän seitsemän vuorokauden ajalta lypsytapahtumatiedot. Tutkimusaineisto perustui eläinten sen hetkisiin fenotyyppiarvoihin. Rakennearvosteluaineisto sekä raporttien tiedot käsiteltiin Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla.
Tutkimuksessa todettiin utarerakenneominaisuuksien vaikuttavan joko suoraan tai välillisesti esikäsittelyn ja kiinnityksen onnistumiseen sekä niihin kuluvaan aikaan. Vedinten sijainnin ja niiden pituuden sekä utareen tasapainon havaittiin vaikeuttavan merkittävimmin lypsyrobotin toimintaa. Esikäsittelyyn ja kiinnitykseen kuluvaa aikaa voidaan vähentää utarerakennetta parantamalla, jolloin robotin kapasiteetti tulee tehokkaammin hyödynnetyksi. Utarerakenneominaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota tilan eläinainesta kehitettäessä automaattilypsyyn sopivaksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää utarerakenteen vaikutusta lypsyrobotin kapasiteettiin esikäsittelyn ja kiinnityksen osalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljältä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalta lypsyrobottitilalta. Mukana oli kolme De-Lavalin lypsyrobottia ja neljä Lelyn lypsyrobottia. Tutkimus toteutettiin arvostelemalla eläimet lineaarisen rakennearvostelun mukaan ja keräämällä lypsyroboteilta Excel-pohjaiset raportit, jotka sisälsivät rakennearvostelua edeltävän seitsemän vuorokauden ajalta lypsytapahtumatiedot. Tutkimusaineisto perustui eläinten sen hetkisiin fenotyyppiarvoihin. Rakennearvosteluaineisto sekä raporttien tiedot käsiteltiin Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla.
Tutkimuksessa todettiin utarerakenneominaisuuksien vaikuttavan joko suoraan tai välillisesti esikäsittelyn ja kiinnityksen onnistumiseen sekä niihin kuluvaan aikaan. Vedinten sijainnin ja niiden pituuden sekä utareen tasapainon havaittiin vaikeuttavan merkittävimmin lypsyrobotin toimintaa. Esikäsittelyyn ja kiinnitykseen kuluvaa aikaa voidaan vähentää utarerakennetta parantamalla, jolloin robotin kapasiteetti tulee tehokkaammin hyödynnetyksi. Utarerakenneominaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota tilan eläinainesta kehitettäessä automaattilypsyyn sopivaksi.