LUONNONMUKAISTEN LANNOITTEIDEN VERTAILU KESÄKURPITSAVILJELYSSÄ 2015 : Nokkoskäyte, peltokortekeite, Biolan Luonnonlannoite, ruohokate ja ilman lannoitusta
Naisniemi, Kirsi (2016)
Naisniemi, Kirsi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137720
Tiivistelmä
Kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita lähi- ja luomutuotteista. Kuluttajat arvostavat luomuruoan puhtautta, ympäristöystävällisyyttä ja hyvää makua. Samalla luomuviljelyala kasvaa ja sen mukana kiinnostus on herännyt vaihtoehtoisten luonnonmukaisten lannoitteiden käyttöä kohtaan.
Havaintokokeen avulla selvitettiin lannoitteiden vaikutuksia 30.6.–2.9.2015 ViherTiipertin luomuvihannesviljelytilalla, Haukiputaalla. Vihannestilalliselle Tanja Ijäkselle luonnonmukaiset lannoitteet ovat olleet hyvin tuttuja ja yleisesti käytössä vihanneskasvatuksessa. Havaintokokeen avulla oli tarkoitus saada lisää tietoa luonnonmukaisten lannoitteiden hyödyistä. Tietoja hyödynnetään ViherTiipertin tilan vihannes- ja perennakasvatuksessa.
Havaintokokeeseen valikoitui koeruutujen koekasviksi helppohoitoinen kesäkurpitsa, jolla tuholaisongelmia ei juuri ole. Kesäkurpitsalajikkeina käytettiin Albarello di Sarzanaa ja Zubodaa. Lannoitteiden vaikutusta seurattiin kesäkurpitsalajikkeiden kasvuun ja sadon muodostukseen. Havaintokokeen lannoitteina käytettiin nokkoskäytettä, peltokortekeitettä, kaupallista Biolan Luonnonlannoite (kanankakka + merilevä) -valmistetta ja ruohokatetta. Osa koeruuduista oli ilman lannoitusta, ne saivat vain vesikastelun. Koealueen jokaisen koeruudun kesäkurpitsakasvustosta mitattiin lehtivihreäpitoisuus ja seurattiin koeruutujen pH-arvoja. Lisäksi seurattiin kesäkurpitsan hedelmien ja sadon muodostumista. Selvitettiin tutkittavaan aiheeseen liittyvät taustat ja aikaisemmin tehdyt tutkimukset.
Havaintokoe osoitti ruohokatteen paremmuuden muihin luonnonlannoitteisiin verrattuna. Ruohokatteella kesäkurpitsa selvisi parhaiten kesän ilmasto-oloissa. Ruohokate antoi parhaimmat tulokset lehtivihreäpitoisuuksissa. Merkittäviä eroja ei ilmennyt koeruutujen kesken maan pH-arvojen mittaustuloksissa. Ruohokatteella kesäkurpitsakasvusto tuotti kauppakelpoista hedelmäsatoa. Muiden koeruutujen kesäkurpitsahedelmäsato ei ehtinyt kehittyä.
Kesäkurpitsalajikkeet, Albarello di Sarzana ja Zuboda olivat yhtä vahvoja lehtivihreäpitoisuuksissa. Zuboda lajikkeena aloitti hedelmien muodostamisen aikaisemmin sekä tuotti parhaiten hedelmäsatoa.
Havaintokokeen tuloksiin vaikutti kesän sääolosuhteet. Lannoitteiden vaikutuksesta kesäkurpitsan kasvuun ei saatu selvää näyttöä. Luonnonlannoitteiden lannoitevaikutuksien määrittämiseen ja vertailuun olisi tarvittu laajempi tutkimus.
Havaintokokeen avulla selvitettiin lannoitteiden vaikutuksia 30.6.–2.9.2015 ViherTiipertin luomuvihannesviljelytilalla, Haukiputaalla. Vihannestilalliselle Tanja Ijäkselle luonnonmukaiset lannoitteet ovat olleet hyvin tuttuja ja yleisesti käytössä vihanneskasvatuksessa. Havaintokokeen avulla oli tarkoitus saada lisää tietoa luonnonmukaisten lannoitteiden hyödyistä. Tietoja hyödynnetään ViherTiipertin tilan vihannes- ja perennakasvatuksessa.
Havaintokokeeseen valikoitui koeruutujen koekasviksi helppohoitoinen kesäkurpitsa, jolla tuholaisongelmia ei juuri ole. Kesäkurpitsalajikkeina käytettiin Albarello di Sarzanaa ja Zubodaa. Lannoitteiden vaikutusta seurattiin kesäkurpitsalajikkeiden kasvuun ja sadon muodostukseen. Havaintokokeen lannoitteina käytettiin nokkoskäytettä, peltokortekeitettä, kaupallista Biolan Luonnonlannoite (kanankakka + merilevä) -valmistetta ja ruohokatetta. Osa koeruuduista oli ilman lannoitusta, ne saivat vain vesikastelun. Koealueen jokaisen koeruudun kesäkurpitsakasvustosta mitattiin lehtivihreäpitoisuus ja seurattiin koeruutujen pH-arvoja. Lisäksi seurattiin kesäkurpitsan hedelmien ja sadon muodostumista. Selvitettiin tutkittavaan aiheeseen liittyvät taustat ja aikaisemmin tehdyt tutkimukset.
Havaintokoe osoitti ruohokatteen paremmuuden muihin luonnonlannoitteisiin verrattuna. Ruohokatteella kesäkurpitsa selvisi parhaiten kesän ilmasto-oloissa. Ruohokate antoi parhaimmat tulokset lehtivihreäpitoisuuksissa. Merkittäviä eroja ei ilmennyt koeruutujen kesken maan pH-arvojen mittaustuloksissa. Ruohokatteella kesäkurpitsakasvusto tuotti kauppakelpoista hedelmäsatoa. Muiden koeruutujen kesäkurpitsahedelmäsato ei ehtinyt kehittyä.
Kesäkurpitsalajikkeet, Albarello di Sarzana ja Zuboda olivat yhtä vahvoja lehtivihreäpitoisuuksissa. Zuboda lajikkeena aloitti hedelmien muodostamisen aikaisemmin sekä tuotti parhaiten hedelmäsatoa.
Havaintokokeen tuloksiin vaikutti kesän sääolosuhteet. Lannoitteiden vaikutuksesta kesäkurpitsan kasvuun ei saatu selvää näyttöä. Luonnonlannoitteiden lannoitevaikutuksien määrittämiseen ja vertailuun olisi tarvittu laajempi tutkimus.