Täydennyskouluttautuminen taloushallintoalalla : case Accountor Group
Salovuori, Hanna (2016)
Salovuori, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127460
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin taloushallinnon alalla toimivan Accountor Group-konsernin työntekijöiden omaa kokemusta työssä tarvitsemastaan osaamisesta. Tutkimus tehtiin Accountorin Helsingin Ympyrätalon toimipisteessä ja siihen osallistui kirjanpidon ammattilaisia kahdesta eri juridisesta yksiköstä.
Työn tarkoituksena oli selvittää miten Accountorin henkilökunta kokee osaamisensa riittävän päivittäisiin työtehtäviinsä. Työntekijöillä on taustallaan erimittaisia ja – laatuisia koulutuksia sekä vaihteleva työkokemus alalta. Tutkimuksessa selvitettiin samalla onko työntekoa tukevaa täydennyskoulutusta riittävästi tarjolla Accountorin järjestämänä sekä onko se riittävän laadukasta ja tarpeenmukaista. Työn teoriaosuudessa esitellään lyhyesti kolme keskeistä oppimisteoriaa sekä käydään läpi ihmisen oppimistapoja ja – väyliä.
Työn tutkimusosuus toteutettiin kirjallisella kyselyllä Accountorin Ympyrätalon toimipisteen kirjanpitoa päätyökseen tekevien henkilöiden keskuudessa. Kysely jaettiin vastaajille paperilla suoraan käteen ja vastaajilla oli mahdollisuus esittää kyselystä tarkentavia lisäkysymyksiä tutkijalle suoraan kasvotusten. Henkilökunta osallistui tutkimukseen hyvin ja vastauksia saatiin monipuolisesti eri ikä- ja työkokemusluokista. Vastaukset olivat kuitenkin hyvin samankaltaisia riippumatta vastaajan taustasta.
Tutkimuksen perusteella Accountor Groupin kirjanpidon työntekijät kokevat osanneensa riittävästi taloushallinnon osa-alueista Accountorille tullessaan. Henkilökunta on myös varsin tyytyväistä konsernin tarjoamaan lisäkoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Kehitysehdotuksena esitetään kuitenkin työolosuhteiden muokkaamista siten, että kokeneilla työtovereilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus opastaa muita ns. mentor-toiminnan periaatteilla. Tällä saavutettaisiin kustannusetuja uuden työntekijän oppiessa tarvittavat asiat nopeammin ja heti oikein. Lisäksi työntekijät oppisivat tuntemaan toisensa paremmin. Toisena seikkana tutkimus toi esiin asiantuntijoiden läsnäolon tarpeellisuuden. Henkilökunta haluaisi saada nopeammin ja ajantasaisemmin apua sellaisiin substanssikysymyksiin, joihin työtoverit eivät välttämättä pysty vastaamaan. Näiden seikkojen myötä työtyytyväisyys henkilöstön keskuudessa saataisiin kasvamaan ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyys pysymään hyvänä
Työn tarkoituksena oli selvittää miten Accountorin henkilökunta kokee osaamisensa riittävän päivittäisiin työtehtäviinsä. Työntekijöillä on taustallaan erimittaisia ja – laatuisia koulutuksia sekä vaihteleva työkokemus alalta. Tutkimuksessa selvitettiin samalla onko työntekoa tukevaa täydennyskoulutusta riittävästi tarjolla Accountorin järjestämänä sekä onko se riittävän laadukasta ja tarpeenmukaista. Työn teoriaosuudessa esitellään lyhyesti kolme keskeistä oppimisteoriaa sekä käydään läpi ihmisen oppimistapoja ja – väyliä.
Työn tutkimusosuus toteutettiin kirjallisella kyselyllä Accountorin Ympyrätalon toimipisteen kirjanpitoa päätyökseen tekevien henkilöiden keskuudessa. Kysely jaettiin vastaajille paperilla suoraan käteen ja vastaajilla oli mahdollisuus esittää kyselystä tarkentavia lisäkysymyksiä tutkijalle suoraan kasvotusten. Henkilökunta osallistui tutkimukseen hyvin ja vastauksia saatiin monipuolisesti eri ikä- ja työkokemusluokista. Vastaukset olivat kuitenkin hyvin samankaltaisia riippumatta vastaajan taustasta.
Tutkimuksen perusteella Accountor Groupin kirjanpidon työntekijät kokevat osanneensa riittävästi taloushallinnon osa-alueista Accountorille tullessaan. Henkilökunta on myös varsin tyytyväistä konsernin tarjoamaan lisäkoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Kehitysehdotuksena esitetään kuitenkin työolosuhteiden muokkaamista siten, että kokeneilla työtovereilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus opastaa muita ns. mentor-toiminnan periaatteilla. Tällä saavutettaisiin kustannusetuja uuden työntekijän oppiessa tarvittavat asiat nopeammin ja heti oikein. Lisäksi työntekijät oppisivat tuntemaan toisensa paremmin. Toisena seikkana tutkimus toi esiin asiantuntijoiden läsnäolon tarpeellisuuden. Henkilökunta haluaisi saada nopeammin ja ajantasaisemmin apua sellaisiin substanssikysymyksiin, joihin työtoverit eivät välttämättä pysty vastaamaan. Näiden seikkojen myötä työtyytyväisyys henkilöstön keskuudessa saataisiin kasvamaan ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyys pysymään hyvänä