Tampereen museoiden kynttiläkruunun konservointi ja materiaalitutkimus
Jormalainen, Jenni (2016)
Jormalainen, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127400
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on liitupohjaisesta massasta valmistetun kullatun kynttiläkruunun konservointi ja sen materiaalien ja rakenteen tutkimus. Kynttiläkruunu lahjoitettiin alun perin vuonna 1919 Hämeen museolle, ja nykyään se kuuluu Tampereen museoiden kokoelmiin. Kynttiläkruunu on runsaasti koristeltu, ja siinä on nähtävissä esimerkiksi lehtiaiheisia akantuskoristeita sekä C-kirjaimen muotoisia rocaille-kuvioita. Kynttiläkruunun ajoituksesta ja valmistuspaikasta ei ole varmaa tietoa. Tässä opinnäytetyössä esitellään muutamia vastaavanlaisista materiaaleista valmistettuja valaisimia muun muassa Venäjältä. Nämä esimerkit voivat antaa hieman suuntaa, mistä esine voisi mahdollisesti olla peräisin.
Opinnäytetyössä perehdytään myös kynttiläkruunussa käytettyihin materiaaleihin ja tekniikkoihin. Käsiteltyihin aiheisiin kuuluvat esineen valumassa, pääasiassa compomassa ja kipsitäydennykset, kultaustekniikat sekä esineen tukirakenne.
Kynttiläkruunun materiaaleille tehtyihin analyyseihin kuuluivat muun muassa röntgenfluoresenssimittaus, infrapunaspektroskopia-analyysi, liukoisuustestit ja kuiduntunnistus. Analyyseissä selvisi kynttiläkruunun massan olevan jotakin liitupohjaista massaa mahdollisesti compomassaa. Esineen runko koostuu rautatangoista ja -langasta, joiden ympärille on kierretty pellavalankaa. Kynttiläpesien sisäosissa on käytetty tinaa. Kultaus on todennäköisesti vesikultausta, ja sen alla on käytetty sekä punaista että keltaista polumenttisavea.
Kynttiläkruunu oli erittäin huonossa kunnossa ennen konservointia. Se oli likainen, täynnä halkeamia, irtonaisia koristeita, huonosti tehtyjä vanhoja kipsitäydennyksiä sekä pronssimaaliretusointeja, ja lisäksi osa esineen rautaosista oli korrodoitunut. Käytännön konservointiin kuului muun muassa pinta- ja liuotinpuhdistus, irtonaisten palojen ja halkeamien liimaus ja konsolidointi Paraloid B72 -akryylihartsilla, korrodoituneen kiinnityslenkin suojaus tanniinihapolla, yhden vaurioituneen kynttiläpidikkeen täydennys kipsillä sekä vanhojen täydennysten muokkaus ja retusointi Mica-pigmenteillä ja Mowilith 20 -retusointiaineella. Konservoinnin avulla kynttiläkruunun rakenteesta saatiin stabiilimpi ja ulkonäöstä yhtenäisempi.
Opinnäytetyössä perehdytään myös kynttiläkruunussa käytettyihin materiaaleihin ja tekniikkoihin. Käsiteltyihin aiheisiin kuuluvat esineen valumassa, pääasiassa compomassa ja kipsitäydennykset, kultaustekniikat sekä esineen tukirakenne.
Kynttiläkruunun materiaaleille tehtyihin analyyseihin kuuluivat muun muassa röntgenfluoresenssimittaus, infrapunaspektroskopia-analyysi, liukoisuustestit ja kuiduntunnistus. Analyyseissä selvisi kynttiläkruunun massan olevan jotakin liitupohjaista massaa mahdollisesti compomassaa. Esineen runko koostuu rautatangoista ja -langasta, joiden ympärille on kierretty pellavalankaa. Kynttiläpesien sisäosissa on käytetty tinaa. Kultaus on todennäköisesti vesikultausta, ja sen alla on käytetty sekä punaista että keltaista polumenttisavea.
Kynttiläkruunu oli erittäin huonossa kunnossa ennen konservointia. Se oli likainen, täynnä halkeamia, irtonaisia koristeita, huonosti tehtyjä vanhoja kipsitäydennyksiä sekä pronssimaaliretusointeja, ja lisäksi osa esineen rautaosista oli korrodoitunut. Käytännön konservointiin kuului muun muassa pinta- ja liuotinpuhdistus, irtonaisten palojen ja halkeamien liimaus ja konsolidointi Paraloid B72 -akryylihartsilla, korrodoituneen kiinnityslenkin suojaus tanniinihapolla, yhden vaurioituneen kynttiläpidikkeen täydennys kipsillä sekä vanhojen täydennysten muokkaus ja retusointi Mica-pigmenteillä ja Mowilith 20 -retusointiaineella. Konservoinnin avulla kynttiläkruunun rakenteesta saatiin stabiilimpi ja ulkonäöstä yhtenäisempi.