Mehiläispölytyksen vaikutus kuminan satotasoon
Saarinen, Atte (2016)
Saarinen, Atte
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127375
Tiivistelmä
Suomessa ei ole aiemmin tehty tutkimusta pölyttäjähyönteisten vaikutuksesta kuminan satotasoon. Hunajaluotsi oy:ssä oli tiedostettu kuminan viljelyn lisääntyminen ja sitä seuraava tarve tutkimukselle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tekevätkö mehiläiset pölytystyötä kuminapellossa, ja mahdollinen vaikutus satotasoon ja laatuun.
Teoriaosassa selvitetään mehiläispesän jäsenet, vuotuisen elinkierron tapahtumat ja hunajamarkkinoiden tilastoja Suomessa ja maailmalla. Lisäksi selvitetään kumina kasvina, sen viljelytekniikaa ja kuminamarkkinan toimintaa Suomessa ja maailmalla.
Pölytyskoe toteutettiin perinteisenä häkkikokeena, jossa tutkittiin kolmenlaisia koeruutuja. Verkolla häkitettyjä ruutuja oli kahta tyyppiä: pölyttäjiltä estetty ruutu, jossa pölyttäjien vaikutus oli estetty, pakkopölytysruutu, jossa häkin sisällä oli ylisuuri mehiläismäärä ja vapaaruutu, jonka tarkoitus oli indikoida normaalia viljelytilannetta. Viljelyksen keskelle oli tuotu mehiläispesiä varmistamaan mehiläisten vaikutus. Koepisteet sijoitettiin kolmelle eri etäisyydelle mehiläispesistä. Kussakin koepisteessä oli kolme koeruutua, yksi kutakin ruututyyppiä. Koepisteissä oli myös laskentalinjat, joista laskettiin päivittäin pölyttäjähyönteiset lajeittain.
Tutkimuksen tulokset osoittavat mehiläisillä ja pölyttäjähyönteisillä olevan selvä satotasoa parantava vaikutus kuminan viljelyssä. Sadon laatuun mehiläisen ja pölyttäjähyönteisten ei havaittu vaikuttavan.
Koska kuminan todettiin hyötyvän mehiläisistä ja pölyttäjistä yleensä, olisi hyvä varmistaa riittävä mehiläistiheys viljelmällä. Luonnonpölyttäjät hoitavat osan pölytyksestä, mutta niiden kapasiteetti varsinkin suurilla viljelyaloilla saattaa loppua kesken. Kuminan pölyyntymisen varmistamiseksi viljelmän läheisyyteen olisi suotavaa saada mehiläispesiä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tekevätkö mehiläiset pölytystyötä kuminapellossa, ja mahdollinen vaikutus satotasoon ja laatuun.
Teoriaosassa selvitetään mehiläispesän jäsenet, vuotuisen elinkierron tapahtumat ja hunajamarkkinoiden tilastoja Suomessa ja maailmalla. Lisäksi selvitetään kumina kasvina, sen viljelytekniikaa ja kuminamarkkinan toimintaa Suomessa ja maailmalla.
Pölytyskoe toteutettiin perinteisenä häkkikokeena, jossa tutkittiin kolmenlaisia koeruutuja. Verkolla häkitettyjä ruutuja oli kahta tyyppiä: pölyttäjiltä estetty ruutu, jossa pölyttäjien vaikutus oli estetty, pakkopölytysruutu, jossa häkin sisällä oli ylisuuri mehiläismäärä ja vapaaruutu, jonka tarkoitus oli indikoida normaalia viljelytilannetta. Viljelyksen keskelle oli tuotu mehiläispesiä varmistamaan mehiläisten vaikutus. Koepisteet sijoitettiin kolmelle eri etäisyydelle mehiläispesistä. Kussakin koepisteessä oli kolme koeruutua, yksi kutakin ruututyyppiä. Koepisteissä oli myös laskentalinjat, joista laskettiin päivittäin pölyttäjähyönteiset lajeittain.
Tutkimuksen tulokset osoittavat mehiläisillä ja pölyttäjähyönteisillä olevan selvä satotasoa parantava vaikutus kuminan viljelyssä. Sadon laatuun mehiläisen ja pölyttäjähyönteisten ei havaittu vaikuttavan.
Koska kuminan todettiin hyötyvän mehiläisistä ja pölyttäjistä yleensä, olisi hyvä varmistaa riittävä mehiläistiheys viljelmällä. Luonnonpölyttäjät hoitavat osan pölytyksestä, mutta niiden kapasiteetti varsinkin suurilla viljelyaloilla saattaa loppua kesken. Kuminan pölyyntymisen varmistamiseksi viljelmän läheisyyteen olisi suotavaa saada mehiläispesiä.