TYYPIN 2 DIABEETIKOIDEN OMAHOIDON VALMIUKSIEN JA TUEN TARPEEN ARVIOINTI PIH-MITTARILLA
Högander-Kangas, Anna-Maija (2016)
Högander-Kangas, Anna-Maija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605107037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605107037
Tiivistelmä
Diabeteksen hoidossa on keskeistä diabeetikon ja terveydenhuollon ammattilaisten välisenä yhteistyönä suunniteltu ja toteutettu diabeteksen omahoito. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeteksen omahoidon toteutumista suomennetulla PIH-FIN-mittarilla arvioituna. Tavoitteena oli esitestata PIH-mittarin soveltuvuutta tyypin 2 diabeteksen omahoidon hallinnan ja tuen tarpeen arviointiin sekä tuottaa tutkittua tietoa tyypin 2 diabeteksen omahoidosta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun terveysalan kanssa. Tavoitteena oli kerätä tutkimusaineistoa kyselyhaastatteluilla 50:ltä yli 60-vuotiaalta tyypin 2 diabeetikolta. Lopullinen tutkimusaineisto käsitti 10 haastattelua. Tutkimuksessa käytettiin australialaisessa Flindersin yliopistossa professori Battersbyn kehittämää the Partners in Health scale eli PIH-mittaria. Suomennetun PIH-mittarin yhteneväisyys alkuperäisen ja suomenkielisen mittarin välillä varmen-nettiin ennen aineiston keräystä. Aineiston analysoinnissa käytettiin tunnuslukuja, frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointia.
Tutkimuksen mukaan haastatellut tyypin 2 diabeetikot tiesivät terveydentilastaan, sen hoidosta ja lääkityksestä. He olivat sitoutuneita hoitamaan terveydentilaansa. He seurasivat sairauteensa liittyviä oireita ja testituloksia kohtalaisen usein, ja suurin osa heistä reagoi muuttuneisiin oireisiin ja testituloksiin kohtalaisen nopeasti. Viimeisin HbA1c oli puolella tutkimukseen osallistuneista korkeintaan 6,9 %. Valtaosa tutkituista koki selviytyvänsä terveydentila huomioiden. Kaikki tutkitut hallitsivat sairautensa vaikutukset mielialaan ja sosiaaliseen elämään sekä suurin osa fyysiseen aktiivisuuteen kohtalaisen hyvin. Kaiken kaikkiaan terveelliseen elämään kykeni valtaosa tutkituista.
Tutkimuksessa käytetty PIH-FIN-mittari soveltuu kuvaamaan tyypin 2 diabeteksen omahoidon toteutumista. Jatkossa tutkimusaineistoa voisi laajentaa voimalaskelmia hyödyntäen, jolloin tutkimustuloksista saataisiin tilastollisesti merkittäviä. Tutki-muksen toistettavuutta voisi arvioida reliabiliteettitesteillä. Lisäksi taustatekijöiden yhteyttä omahoidon valmiuksiin voisi tarkastella laajemmasta aineistosta eettisyyden kärsimättä.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun terveysalan kanssa. Tavoitteena oli kerätä tutkimusaineistoa kyselyhaastatteluilla 50:ltä yli 60-vuotiaalta tyypin 2 diabeetikolta. Lopullinen tutkimusaineisto käsitti 10 haastattelua. Tutkimuksessa käytettiin australialaisessa Flindersin yliopistossa professori Battersbyn kehittämää the Partners in Health scale eli PIH-mittaria. Suomennetun PIH-mittarin yhteneväisyys alkuperäisen ja suomenkielisen mittarin välillä varmen-nettiin ennen aineiston keräystä. Aineiston analysoinnissa käytettiin tunnuslukuja, frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointia.
Tutkimuksen mukaan haastatellut tyypin 2 diabeetikot tiesivät terveydentilastaan, sen hoidosta ja lääkityksestä. He olivat sitoutuneita hoitamaan terveydentilaansa. He seurasivat sairauteensa liittyviä oireita ja testituloksia kohtalaisen usein, ja suurin osa heistä reagoi muuttuneisiin oireisiin ja testituloksiin kohtalaisen nopeasti. Viimeisin HbA1c oli puolella tutkimukseen osallistuneista korkeintaan 6,9 %. Valtaosa tutkituista koki selviytyvänsä terveydentila huomioiden. Kaikki tutkitut hallitsivat sairautensa vaikutukset mielialaan ja sosiaaliseen elämään sekä suurin osa fyysiseen aktiivisuuteen kohtalaisen hyvin. Kaiken kaikkiaan terveelliseen elämään kykeni valtaosa tutkituista.
Tutkimuksessa käytetty PIH-FIN-mittari soveltuu kuvaamaan tyypin 2 diabeteksen omahoidon toteutumista. Jatkossa tutkimusaineistoa voisi laajentaa voimalaskelmia hyödyntäen, jolloin tutkimustuloksista saataisiin tilastollisesti merkittäviä. Tutki-muksen toistettavuutta voisi arvioida reliabiliteettitesteillä. Lisäksi taustatekijöiden yhteyttä omahoidon valmiuksiin voisi tarkastella laajemmasta aineistosta eettisyyden kärsimättä.