Minäpystyvyydestä mepystyvyyteen : Yhteisöllisyyden mahdollisuusrakenteet asumispalveluyksiköissä
Pellikka, Saija (2016)
Pellikka, Saija
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106993
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollisuuksia Asunto Ensin periaatetta noudattavan asumispalveluyksikön asiakkaiden näkökulmasta.
Työssä yhteisöllisyyttä kehitetään institutionaalisen yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kuinka se toimii, miten sitä voidaan vahvistaa, miten eri osatekijät näyttäytyvät ja ketkä ovat siitä vastuussa.
Yhteisöllisyys pitää sisällään neljä osatekijää: yhteisön jäsenet, yhteisön rakenteelliset tekijät, yhteisön emotionaaliset tekijät ja osallisuuden.
Nämä osatekijät voidaan nähdä mahdollisuusrakenteina, jotka ovat olemassa kaikissa institutionaalisessa ja luonnollisissa yhteisöissä. –Ne tulee tunnistaa ja hyödyntää.
Tässä opinnäytetyössä osallisuuttaa käsitellään yhteisön näkökulmasta. Osallisuutta pidetään yhteisöllisyyden yhtenä osatekijänä ja vahvistajana. Osallisuus on yhteisön jäsenten oikeus ja mahdollisuus. Ei mitään meistä ilman meitä (nothing about us without us) periaate viittaa siihen, ettei mitään päätöksiä tehdä ilman niitä ihmisiä, joita asia koskettaa. Siksi on annettu ääni asumisyksikön asukkaille ja päiväkeskuksen kävijöille. Työn tavoitteena on Talossa asuvien ja päiväkeskus kävijöiden osallisuuden vahvistaminen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen. Osallisuus on vapaaehtoista, mahdollisuutta tarjotaan kaikille.
Osallisuus on tällä hetkellä muodikasta, mutta termiä käytetään huolimattomasti ja osittain synonyymina osallistumiselle. Osallisuus on käsitteenä moniulotteinen ja sen käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Se liittyy suomalaisen yhteiskunnan demokratiaan. Termiä käytetään puhuttaessa ihmisen oikeudesta häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. Suomen perustuslaissa puhutaan yksilön mahdollisuuksista osallistua toimintaan ja vaikuttaa. Osallisuus termiä käytetään hyvinvointiin liittyvissä toimenpideohjeissa ja lakiesityksissä. Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena ovat asiakaslähtöiset palvelut, joissa vahvistetaan kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja kansalaisten osallisuutta. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa puhutaan osallistavasta sosiaaliturvasta, jonka tarkoitus on kannustaa töihin. Osallistuminen on yksi osallisuuden muodoista, mutta osallisuuden olisi oltava vapaaehtoista.
Työn kehittämismenetelmiä ovat oppimiskahvilat, kysely, minä-tarinat ja SWOT-analyysi.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää erilaisissa asumispalveluita tarjoavissa yksiköissä. Riippumatta siitä onko kyseessä pitkäaikaisasunnottomat, ikääntyvät, vammaiset tai pakolaiset tms. Osallistamisen vahvistamisessa on kyse yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä, syrjäytymisen ehkäisystä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tukemisesta. Nämä seikat ovat tärkeitä kaikille humanisteille, niille, jotka toimivat yhteisöissä ja ihmisten kanssa.
Tarkoituksena on pysähtyä ajattelemaan yhteisöllisyyden mahdollisuusrakenteita ja osallisuuden seitsemää osaaluetta. Taistelevan tutkimuksen Studying up, ylöspäin tutkiminen voi tuntua hitaalta alusta asti yhdessä tehden ja osallistaen, mutta tällöin vaikutukset ovat pitkä kestoisia. Tällöin toimintoja ei tarvitse jalkauttaa tai juurruttaa. Kehittäminen tapahtui juurista kohti latvaa josta hedelmät löytyvät.
Työssä yhteisöllisyyttä kehitetään institutionaalisen yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kuinka se toimii, miten sitä voidaan vahvistaa, miten eri osatekijät näyttäytyvät ja ketkä ovat siitä vastuussa.
Yhteisöllisyys pitää sisällään neljä osatekijää: yhteisön jäsenet, yhteisön rakenteelliset tekijät, yhteisön emotionaaliset tekijät ja osallisuuden.
Nämä osatekijät voidaan nähdä mahdollisuusrakenteina, jotka ovat olemassa kaikissa institutionaalisessa ja luonnollisissa yhteisöissä. –Ne tulee tunnistaa ja hyödyntää.
Tässä opinnäytetyössä osallisuuttaa käsitellään yhteisön näkökulmasta. Osallisuutta pidetään yhteisöllisyyden yhtenä osatekijänä ja vahvistajana. Osallisuus on yhteisön jäsenten oikeus ja mahdollisuus. Ei mitään meistä ilman meitä (nothing about us without us) periaate viittaa siihen, ettei mitään päätöksiä tehdä ilman niitä ihmisiä, joita asia koskettaa. Siksi on annettu ääni asumisyksikön asukkaille ja päiväkeskuksen kävijöille. Työn tavoitteena on Talossa asuvien ja päiväkeskus kävijöiden osallisuuden vahvistaminen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen. Osallisuus on vapaaehtoista, mahdollisuutta tarjotaan kaikille.
Osallisuus on tällä hetkellä muodikasta, mutta termiä käytetään huolimattomasti ja osittain synonyymina osallistumiselle. Osallisuus on käsitteenä moniulotteinen ja sen käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Se liittyy suomalaisen yhteiskunnan demokratiaan. Termiä käytetään puhuttaessa ihmisen oikeudesta häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. Suomen perustuslaissa puhutaan yksilön mahdollisuuksista osallistua toimintaan ja vaikuttaa. Osallisuus termiä käytetään hyvinvointiin liittyvissä toimenpideohjeissa ja lakiesityksissä. Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena ovat asiakaslähtöiset palvelut, joissa vahvistetaan kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja kansalaisten osallisuutta. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa puhutaan osallistavasta sosiaaliturvasta, jonka tarkoitus on kannustaa töihin. Osallistuminen on yksi osallisuuden muodoista, mutta osallisuuden olisi oltava vapaaehtoista.
Työn kehittämismenetelmiä ovat oppimiskahvilat, kysely, minä-tarinat ja SWOT-analyysi.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää erilaisissa asumispalveluita tarjoavissa yksiköissä. Riippumatta siitä onko kyseessä pitkäaikaisasunnottomat, ikääntyvät, vammaiset tai pakolaiset tms. Osallistamisen vahvistamisessa on kyse yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä, syrjäytymisen ehkäisystä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tukemisesta. Nämä seikat ovat tärkeitä kaikille humanisteille, niille, jotka toimivat yhteisöissä ja ihmisten kanssa.
Tarkoituksena on pysähtyä ajattelemaan yhteisöllisyyden mahdollisuusrakenteita ja osallisuuden seitsemää osaaluetta. Taistelevan tutkimuksen Studying up, ylöspäin tutkiminen voi tuntua hitaalta alusta asti yhdessä tehden ja osallistaen, mutta tällöin vaikutukset ovat pitkä kestoisia. Tällöin toimintoja ei tarvitse jalkauttaa tai juurruttaa. Kehittäminen tapahtui juurista kohti latvaa josta hedelmät löytyvät.