Ravitsemuksen vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn naisilla
Våg, Noora; Tembo, Sandra (2016)
Våg, Noora
Tembo, Sandra
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106946
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ”Voimaa Naisissa” -hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ja kuvata matalapalkkaisten yli 45-vuotiaiden suomalaisten naisten elintapojen vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen. Tässä opinnäytetyössä keski-iällä tarkoitetaan 45-60-vuotiasta naista. Tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen kuvata, mikä on ravitsemuksen vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn keski-ikäisillä naisilla ja miten niitä voidaan ehkäistä terveyden edistämisen keinoin. Opinnäytetyön tavoitteena on, että sitä voidaan hyödyntää sydän- ja verisuonitaudin riskiryhmässä olevien tai sitä jo sairastavien keski-ikäisten naisten terveyden edistämisessä.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen Suomessa suurin yksittäinen kuolinsyy vaikka kuolleisuus esim. sepelvaltimotautiin on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.
Ravitsemuksella on sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä suuri merkitys. Huonot ruokailutottumukset, tupakointi, liikunnan vähäisyys ja runsas alkoholinkäyttö ovat riskitekijöitä. Erityisesti ruokavalio, joka sisältää paljon lihavalmisteita ja runsaasti vähäravinteisia elintarvikkeita, joissa on kuitenkin paljon sokeria ja suolaa sekä kovia rasvoja, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on suositeltava heti lapsuudesta lähtien, jotta elämäntapojen ylläpito on helpompaa aikuisuudessakin.
Terveysneuvonnalla tarkoitetaan terveyttä tai sairautta koskevaa neuvontaa. Tällä on huomattu olevan suotuisia vaikutuksia keski-ikäisten naisten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Neuvonta on motivoinut ihmisiä muutokseen ja auttanut arvioimaan omaa terveydentilaa. Koska sydän- ja verisuonisairaudet ovat ehkäistävissä, on tärkeää osata sairaanhoitajana puuttua potilaan terveyden riskitekijöihin lisäten ihmisten tietoisuutta terveydestä ja pyrkiä vähentämään sairastumisriskiä. Pidempikestoisen terveysneuvonnan on huomattu olevan tehokkaampaa, kuin vain kerran saatu. Pidempikestoinen terveysneuvonta lisää sitoutumista elämäntapamuutokseen. Tämä saattaa olla haaste, sillä terveysneuvontaan suunnatut resurssit ovat rajatut.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen Suomessa suurin yksittäinen kuolinsyy vaikka kuolleisuus esim. sepelvaltimotautiin on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.
Ravitsemuksella on sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä suuri merkitys. Huonot ruokailutottumukset, tupakointi, liikunnan vähäisyys ja runsas alkoholinkäyttö ovat riskitekijöitä. Erityisesti ruokavalio, joka sisältää paljon lihavalmisteita ja runsaasti vähäravinteisia elintarvikkeita, joissa on kuitenkin paljon sokeria ja suolaa sekä kovia rasvoja, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on suositeltava heti lapsuudesta lähtien, jotta elämäntapojen ylläpito on helpompaa aikuisuudessakin.
Terveysneuvonnalla tarkoitetaan terveyttä tai sairautta koskevaa neuvontaa. Tällä on huomattu olevan suotuisia vaikutuksia keski-ikäisten naisten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Neuvonta on motivoinut ihmisiä muutokseen ja auttanut arvioimaan omaa terveydentilaa. Koska sydän- ja verisuonisairaudet ovat ehkäistävissä, on tärkeää osata sairaanhoitajana puuttua potilaan terveyden riskitekijöihin lisäten ihmisten tietoisuutta terveydestä ja pyrkiä vähentämään sairastumisriskiä. Pidempikestoisen terveysneuvonnan on huomattu olevan tehokkaampaa, kuin vain kerran saatu. Pidempikestoinen terveysneuvonta lisää sitoutumista elämäntapamuutokseen. Tämä saattaa olla haaste, sillä terveysneuvontaan suunnatut resurssit ovat rajatut.