Maalaisjärjen käyttö sallittu! : Millaisia odotuksia kuurosokeilla asiakkailla on tulkkien tehtäviin ja ammattieettisten sääntöjen noudattamiseen liittyen?
Sillman, Susanna (2016)
Sillman, Susanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106855
Tiivistelmä
Ammattietiikka on asia, joka aiheuttaa paljon pohdintaa. Vaikka useilla ammattialoilla onkin käytössään ammattieettinen säännöstö, ei ole aina yksiselitteistä miten missäkin tilanteessa tulisi toimia oikein. Säännöt ovat tukena ammattilaisille, mutta jokaisen tulee silti osata käyttää omaa harkintaa työssä vastaan tulevissa tilanteissa. Asiakkailla ei välttämättä ole minkäänlaista tietoa työntekijän ammattieettisistä säännöistä ja heidän odotuksensa voivat myös poiketa tulkin ajatuksista siitä, miten tilanteessa tulee toimia. Tulkkauspalveluiden järjestäjä Kela edellyttää tulkeilta ammattieettisten sääntöjen noudattamista sekä kuurosokeiden tulkkina toimivilta kuurosokeille tulkkaamisen opintoja. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kuurosokeat tulkinkäyttäjät kokevat viittomakielen tulkkien noudattavan eettisiä sääntöjä. Työssä selvitettiin myös millaisia odotuksia ja toiveita kuuro-sokeilla tulkinkäyttäjillä on tulkeille ja arvioidaan miten ne toteutuvat. Ammattietiikkaan ja tulkin tehtäviin liittyviä opinnäytetöitä on tehty Suomessa useitakin, mutta niissä missään aihetta ei ole lähestytty tulkinkäyttäjän näkökulmasta.
Opinnäytetyön tilaajana oli Suomen Kuurosokeat ry:n Kommunikaatiopalvelut. Työn tarkoituksena oli kartoittaa tilaajalle kuurosokeiden tulkinkäyttäjien kokemuksia tulkkien tehtävistä, eettisten sääntöjen noudattamisesta, heidän kohtaamistaan ristiriitatilanteista ja niiden ratkaisemisesta. Tilaaja voi hyödyntää opinnäytetyötä ja siinä käytettyjä esimerkkitilanteita järjestäessään tulkinkäytönkoulutusta asiakkailleen. Työ on myös hyödyllinen kaikille tulkkiopiskelijoille sekä kentällä toimiville tulkeille, jotka työskentelevät kuurosokeiden parissa. Valmiita ratkaisuja kaikissa tilanteissa toimimiseen ei ole olemassa, mutta työn avulla voi pohtia eri näkökulmia ja ratkaisuja ja sitä kautta kehittää päätöksentekokykyä käytännön tilanteissa.
Tutkimustapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kuurosokeaa tulkinkäyttäjää. Haastatteluissa kerättiin tietoa myös eettisesti haastavien esimerkkitilanteiden avulla.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kuurosokeiden tulkinkäyttäjien mielestä tulkit noudattavat ammattieettistä säännöstöä pääasiassa hyvin. Heidän toiveensa toteutuivat myös pääsääntöisesti, mikäli toiveista kerrottiin tulkeille. Suurempia ristiriitatilanteitakaan ei ollut kenellekään sattunut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ne ristiriidat, joita oli syntynyt, olivat sattuneet pääasiassa kauan sitten. Ongelmia saattoi olla myös uuden, vastavalmistuneen tulkin kanssa, jos kokemus ja ammattitaito ei riittänyt tilanteessa toimimiseen. Pienemmistä hämmennystä aiheuttavista tilanteista oli yleensä selvitty puhumalla. Moni haastattelun vastaajista toivoi tulkeilta maalaisjärjen käyttöä, jonka avulla he kokivat selviävänsä kaikista tilanteista.
Jotta tietoisuus tulkin tehtävistä tulkinkäyttäjien ja tulkkien keskuudessa kasvaisi, tarvitaan vuorovaikutusta ja koulutusta molemmille ryhmille. Toivottavasti tämä opinnäytetyö osaltaan auttaa koulutusten järjestämisessä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kuurosokeat tulkinkäyttäjät kokevat viittomakielen tulkkien noudattavan eettisiä sääntöjä. Työssä selvitettiin myös millaisia odotuksia ja toiveita kuuro-sokeilla tulkinkäyttäjillä on tulkeille ja arvioidaan miten ne toteutuvat. Ammattietiikkaan ja tulkin tehtäviin liittyviä opinnäytetöitä on tehty Suomessa useitakin, mutta niissä missään aihetta ei ole lähestytty tulkinkäyttäjän näkökulmasta.
Opinnäytetyön tilaajana oli Suomen Kuurosokeat ry:n Kommunikaatiopalvelut. Työn tarkoituksena oli kartoittaa tilaajalle kuurosokeiden tulkinkäyttäjien kokemuksia tulkkien tehtävistä, eettisten sääntöjen noudattamisesta, heidän kohtaamistaan ristiriitatilanteista ja niiden ratkaisemisesta. Tilaaja voi hyödyntää opinnäytetyötä ja siinä käytettyjä esimerkkitilanteita järjestäessään tulkinkäytönkoulutusta asiakkailleen. Työ on myös hyödyllinen kaikille tulkkiopiskelijoille sekä kentällä toimiville tulkeille, jotka työskentelevät kuurosokeiden parissa. Valmiita ratkaisuja kaikissa tilanteissa toimimiseen ei ole olemassa, mutta työn avulla voi pohtia eri näkökulmia ja ratkaisuja ja sitä kautta kehittää päätöksentekokykyä käytännön tilanteissa.
Tutkimustapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kuurosokeaa tulkinkäyttäjää. Haastatteluissa kerättiin tietoa myös eettisesti haastavien esimerkkitilanteiden avulla.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kuurosokeiden tulkinkäyttäjien mielestä tulkit noudattavat ammattieettistä säännöstöä pääasiassa hyvin. Heidän toiveensa toteutuivat myös pääsääntöisesti, mikäli toiveista kerrottiin tulkeille. Suurempia ristiriitatilanteitakaan ei ollut kenellekään sattunut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ne ristiriidat, joita oli syntynyt, olivat sattuneet pääasiassa kauan sitten. Ongelmia saattoi olla myös uuden, vastavalmistuneen tulkin kanssa, jos kokemus ja ammattitaito ei riittänyt tilanteessa toimimiseen. Pienemmistä hämmennystä aiheuttavista tilanteista oli yleensä selvitty puhumalla. Moni haastattelun vastaajista toivoi tulkeilta maalaisjärjen käyttöä, jonka avulla he kokivat selviävänsä kaikista tilanteista.
Jotta tietoisuus tulkin tehtävistä tulkinkäyttäjien ja tulkkien keskuudessa kasvaisi, tarvitaan vuorovaikutusta ja koulutusta molemmille ryhmille. Toivottavasti tämä opinnäytetyö osaltaan auttaa koulutusten järjestämisessä.