The Effect of the Work Environment on Workplace Wellbeing – Research at a Youth Centre
Fehér, Hanna (2016)
Fehér, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096666
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia työympäristön vaikutusta työhyvinvointiin. Tutkittu työympäristö on nuorisotalo Helsingissä, jonne tehtiin remontti vuonna 2015. Tutkimus kohdistuu vaikutuksiin, joita työympäristön muutoksilla oli nuorisotalon työntekijöihin sekä remontin vaikutuksesta työntekijöiden hyvinvointiin ja nuorisotalon toimintaan. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kahdella kyselyllä ja yhdellä haastattelusessiolla.
Nuorisotalon uusi sisustussuunnittelu perustuu Stress Free Area® -konseptiin, joka on Margit Sjöroosin kehittämä hyvinvointi-innovaatio. Opinnäytetyön teoreettinen osuus kertoo Stress Free Area® -konseptista, työhyvinvoinnista ajankohtaisena aiheena, työympäristön eri osatekijöistä sekä opinnäytetyön tutkimusmenetelmistä.
Kyselyiden tavoitteena oli saada tietoa työympäristön stressitekijöistä, nuorisotalon käyttäjien käyttäytymisestä sekä siitä, mitä mieltä työntekijät ovat remontista. Ensimmäinen kysely annettiin nuorisotalon työntekijöille ennen remonttia. Toinen kysely oli tarkoitus antaa remontin jälkeen, mutta remontin viivästyksestä johtuen toiseen kyselyyn vastattiin silloin kun remontti oli vielä kesken. Lisätiedon saamiseksi pidettiin haastattelusessio remontin valmistuttua. Haastattelu oli puolistrukturoitu ja se pidettiin kasvotusten työntekijöiden kanssa nuorisotalolla. Kyselyiden ja haastattelun tuloksia verrataan ja analysoidaan selvittääkseen mitä vaikutuksia remontilla sekä työympäristön muutoksilla on ollut työntekijöiden työhyvinvointiin.
Kyselyiden ja haastattelun vastausten tulokset osoittavat, että remontti oli merkittävä stressitekijä työntekijöille. Remontin viivästyksestä johtuen työntekijöille koitui ylimääräistä stressiä työpaikalla. Remontti oli joka tapauksessa tarpeellinen ja toi työpaikalle parannetut tilat ja laitteet, mikä helpottaa työntekoa ja tekee siitä mielyttävämpää. Tähän opinnäytetyöhön sisältyy myös tämän tutkimuksen tuloksiin ja suunnittelija Margit Sjöroosin haastatteluun perustuva kappale remontin toteuttamiseen liittyvistä neuvoista. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi työhyvinvoinnin kehittämiseksi vastaavanlaisissa projekteissa jatkossa.
Nuorisotalon uusi sisustussuunnittelu perustuu Stress Free Area® -konseptiin, joka on Margit Sjöroosin kehittämä hyvinvointi-innovaatio. Opinnäytetyön teoreettinen osuus kertoo Stress Free Area® -konseptista, työhyvinvoinnista ajankohtaisena aiheena, työympäristön eri osatekijöistä sekä opinnäytetyön tutkimusmenetelmistä.
Kyselyiden tavoitteena oli saada tietoa työympäristön stressitekijöistä, nuorisotalon käyttäjien käyttäytymisestä sekä siitä, mitä mieltä työntekijät ovat remontista. Ensimmäinen kysely annettiin nuorisotalon työntekijöille ennen remonttia. Toinen kysely oli tarkoitus antaa remontin jälkeen, mutta remontin viivästyksestä johtuen toiseen kyselyyn vastattiin silloin kun remontti oli vielä kesken. Lisätiedon saamiseksi pidettiin haastattelusessio remontin valmistuttua. Haastattelu oli puolistrukturoitu ja se pidettiin kasvotusten työntekijöiden kanssa nuorisotalolla. Kyselyiden ja haastattelun tuloksia verrataan ja analysoidaan selvittääkseen mitä vaikutuksia remontilla sekä työympäristön muutoksilla on ollut työntekijöiden työhyvinvointiin.
Kyselyiden ja haastattelun vastausten tulokset osoittavat, että remontti oli merkittävä stressitekijä työntekijöille. Remontin viivästyksestä johtuen työntekijöille koitui ylimääräistä stressiä työpaikalla. Remontti oli joka tapauksessa tarpeellinen ja toi työpaikalle parannetut tilat ja laitteet, mikä helpottaa työntekoa ja tekee siitä mielyttävämpää. Tähän opinnäytetyöhön sisältyy myös tämän tutkimuksen tuloksiin ja suunnittelija Margit Sjöroosin haastatteluun perustuva kappale remontin toteuttamiseen liittyvistä neuvoista. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi työhyvinvoinnin kehittämiseksi vastaavanlaisissa projekteissa jatkossa.