Fördelar och utmaningar i användning av Early Warning Scores i akutsjukvården : En systematisk litteraturstudie
Sjögård, Fanny; Vesala, Martina (2016)
Sjögård, Fanny
Vesala, Martina
Yrkeshögskolan Arcada
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046175
Tiivistelmä
Tiivistelmä:
Early Warning Score (EWS) on luokittelumenetelmä jota käytetään kansainvälisesti potilaiden tilan arvioimisen helpoittamiseksi vitaalielintoimintojen avulla. Järjestelmällinen lähestymistapa potilaiden tutkimisessa potilaan ollessa kriittisesti sairas tai potilaiden kehittäessä kriittistä sairautta on erittäin tärkeää ja tämän vuoksi Early Warning Scorin käytön puolesta puhutaan. Toimeksiantaja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos työskentelee EWS kriteerien käyttöönoton kanssa. Työn tavoite oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkia EWS käytettävyyttä sekä tukea pelastuslaitoksen työtä taustatutkimuksella. Työn tutkimuskysymys on: mitä etuja sekä haasteita Early Warning Scorin käytöllä on? Saadaksemme vastauksia tutkimuskysymykseen haimme tutkimuksia Academic Search Elite, CINAHL sekä PubMed tietokannoista. Yksitoista tutkimusta sisältyivät laatututkimukseen. Kaikki yksitoista tutkimusta olivat tarpeeksi korkea laatuisia sisältyäkseen työhömme. Tutkimukset analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla. Tulokset tarkasteltiin jakamalla ne hyötyihin ja haasteisiin. Kriittisten potilaiden helpompi tunnistaminen, kliinisen arvion tukeminen sekä kuolleisuuden ja tehohoito-osastolle hoitoonoton ennustaminen olivat hyötyjä EWS käytössä. Mielenkiintoista oli että haasteina olivat myös se että kuolleisuutta ja tehohoito-osastolle hoitoonottoa ei voitu ennustaa EWS avulla. Lisäksi haasteena oli että kliinistä arviota ei voitu korvata EWS avulla. Ristiriitaisista tuloksista huolimatta johtopäätöksiä voitiin tehdä. EWS käyttö ei saa eliminoida kliinisen arvion tekoa. Jos EWS käytetään sen pitää toimia kliinisen arvion tukena kriittisten potilaiden tunnistamiseksi. Tulosten ristiriitaisuuden syynä voi olla että useammassa tutkimuksessa mainittiin että lisää tutkimuksia tarvitaan EWS käytön validoimiseksi. Tutkimuskohteita jotka meidän mielestä voisi olla aiheellisia ovat jos useampi parametri pitäisi lisätä asteikkoon luotettavuuden lisäämiseksi sekä kuinka usein hoitohenkilökunta käytännössä potilaiden hoidon päätöksenteossa käyttää EWS.
Early Warning Score (EWS) on luokittelumenetelmä jota käytetään kansainvälisesti potilaiden tilan arvioimisen helpoittamiseksi vitaalielintoimintojen avulla. Järjestelmällinen lähestymistapa potilaiden tutkimisessa potilaan ollessa kriittisesti sairas tai potilaiden kehittäessä kriittistä sairautta on erittäin tärkeää ja tämän vuoksi Early Warning Scorin käytön puolesta puhutaan. Toimeksiantaja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos työskentelee EWS kriteerien käyttöönoton kanssa. Työn tavoite oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkia EWS käytettävyyttä sekä tukea pelastuslaitoksen työtä taustatutkimuksella. Työn tutkimuskysymys on: mitä etuja sekä haasteita Early Warning Scorin käytöllä on? Saadaksemme vastauksia tutkimuskysymykseen haimme tutkimuksia Academic Search Elite, CINAHL sekä PubMed tietokannoista. Yksitoista tutkimusta sisältyivät laatututkimukseen. Kaikki yksitoista tutkimusta olivat tarpeeksi korkea laatuisia sisältyäkseen työhömme. Tutkimukset analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla. Tulokset tarkasteltiin jakamalla ne hyötyihin ja haasteisiin. Kriittisten potilaiden helpompi tunnistaminen, kliinisen arvion tukeminen sekä kuolleisuuden ja tehohoito-osastolle hoitoonoton ennustaminen olivat hyötyjä EWS käytössä. Mielenkiintoista oli että haasteina olivat myös se että kuolleisuutta ja tehohoito-osastolle hoitoonottoa ei voitu ennustaa EWS avulla. Lisäksi haasteena oli että kliinistä arviota ei voitu korvata EWS avulla. Ristiriitaisista tuloksista huolimatta johtopäätöksiä voitiin tehdä. EWS käyttö ei saa eliminoida kliinisen arvion tekoa. Jos EWS käytetään sen pitää toimia kliinisen arvion tukena kriittisten potilaiden tunnistamiseksi. Tulosten ristiriitaisuuden syynä voi olla että useammassa tutkimuksessa mainittiin että lisää tutkimuksia tarvitaan EWS käytön validoimiseksi. Tutkimuskohteita jotka meidän mielestä voisi olla aiheellisia ovat jos useampi parametri pitäisi lisätä asteikkoon luotettavuuden lisäämiseksi sekä kuinka usein hoitohenkilökunta käytännössä potilaiden hoidon päätöksenteossa käyttää EWS.