Suuri Hysteria : tutkimuksia naisen asemasta hysteriakuvituksissa ja muotikuvissa
Naukkarinen, Johanna (2015)
Naukkarinen, Johanna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035966
Tiivistelmä
Kirjallinen opinnäytetyö käsittelee surullisen kuuluisaa historiallista hysteria-hermosairautta. Se ottaa kohteekseen hysterian osana 1800-luvun visuaalista kulttuuria, jossa sitä sairastavat naiset nousivat kuuluisuuteen hysterian mannekiineina. Tutkimus keskittyy löytämään yhteyksiä kahden eri aikaan kuuluvan kuvamaailman väliltä. Se vertailee historiallisia hysteriakuvia nykyaikaisiin muotikuviin ja pyrkii kysymään millaisia visuaalisia ja yhteiskunnallisia linkkejä näiden kahden kuvamaailman väliltä löytyy. Tämän vahvasti feministisen tutkimuksen keskiössä on tavoite kiinnittää huomiota visuaalisen kulttuurin valtarakenteisiin.
Tutkimus pohjaa feministiseen kuvatutkimukseen, jonka mukaan nainen on kautta historian nähty passiivisena kuvan kohteena ja mies sen aktiivisena tekijänä. Hysteriakuvissa, joissa kyse on sairaudesta, tämä valta-asema on erityisen näkyvä. Anna Kortelaisen ja Asti Hustvedtin teosten kautta opinnäytetyö esittelee hysterian sairautena ja kulttuurisena konstruktiona. Feministisen mainonnan ja muodintutkimuksen artikkelit antavat tukea hysteriakuvien ja muotikuvien vertailulle.
Tutkimus paljastaa, että vertailu näiden kahden kuvamaailman välillä on aiheellista. Hysterialla oli suuri merkitys aikansa visuaalisessa kulttuurissa ja sen tunnetuimpia sairaita valokuvattiin ja seurattiin kuin huippumalleja. Hysterialla oli suuri osa aikansa sukupuolikäsityksissä ja sen kautta hahmotettiin naiseuden ominaisuuksia kuten muotikuvien kautta nykypäivänä. Hysteriakuvat olivat hyvin seksuaalisia, mutta lääketieteellisen kontekstinsa takia pystyivät pakenemaan aikansa sensuuria.
Tutkimustyö, joka vertailee historiallista ja nykyaikaista kuvastoa, on tärkeää, sillä se paljastaa kuvakulttuurin kautta seikkoja eri aikojen kulttuurisista ihanteista. Kirjallisen opinnäytetyön aihe jatkaa keskustelua historiallisen ja nykyaikaisen kuvakulttuurin välillä tulevassa näyttelyssä Turun Taidemuseossa.
Tutkimus pohjaa feministiseen kuvatutkimukseen, jonka mukaan nainen on kautta historian nähty passiivisena kuvan kohteena ja mies sen aktiivisena tekijänä. Hysteriakuvissa, joissa kyse on sairaudesta, tämä valta-asema on erityisen näkyvä. Anna Kortelaisen ja Asti Hustvedtin teosten kautta opinnäytetyö esittelee hysterian sairautena ja kulttuurisena konstruktiona. Feministisen mainonnan ja muodintutkimuksen artikkelit antavat tukea hysteriakuvien ja muotikuvien vertailulle.
Tutkimus paljastaa, että vertailu näiden kahden kuvamaailman välillä on aiheellista. Hysterialla oli suuri merkitys aikansa visuaalisessa kulttuurissa ja sen tunnetuimpia sairaita valokuvattiin ja seurattiin kuin huippumalleja. Hysterialla oli suuri osa aikansa sukupuolikäsityksissä ja sen kautta hahmotettiin naiseuden ominaisuuksia kuten muotikuvien kautta nykypäivänä. Hysteriakuvat olivat hyvin seksuaalisia, mutta lääketieteellisen kontekstinsa takia pystyivät pakenemaan aikansa sensuuria.
Tutkimustyö, joka vertailee historiallista ja nykyaikaista kuvastoa, on tärkeää, sillä se paljastaa kuvakulttuurin kautta seikkoja eri aikojen kulttuurisista ihanteista. Kirjallisen opinnäytetyön aihe jatkaa keskustelua historiallisen ja nykyaikaisen kuvakulttuurin välillä tulevassa näyttelyssä Turun Taidemuseossa.