Perinteen tunnistettavuus Tiernapoika-esityksen puvustuksessa
Kouvo, Sofia (2016)
Kouvo, Sofia
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035945
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee perinnenäytelmän uudistetun puvustuksen suunnittelua. Työssä tarkastellaan Tiernapoika-puvustuksen perinteen tunnistettavuuteen vaikuttavia puvustuksellisia elementtejä. Työ pohjautuu Tiernapoika-perinteen historian sekä esityksen alkuperäisen puvustuksen tärkeimpien tunnusmerkkien selvittämiseen. Laadullinen tutkimustyö perustuu Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon Tiernapoika-konsertin pukusuunnitteluprosessiin. Konsertista on tulossa uusi jouluperinne Vuohijärvelle. Tiernapoika-konsertin ensiesitys oli joulukuussa 2015.
Tavoitteena oli selvittää, mitkä alkuperäisen puvustuksen elementit tulee säilyttää, jotta perinne on edelleen tunnistettavissa uudistetussa puvustuksessa. Lähtökohtana oli Tiernapoika-perinteen historian, alkuperäisen puvustuksen sekä uuden puvustuksen suunnitteluun vaikuttaneiden tekijöiden keskinäinen vertailu. Työn produktiivisena tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa vanhaa perinnettä kunnioittava, mutta samalla uudistettu puvustus. Työn lopputulokseen vaikuttivat työn tilaajan toiveet, esitystila, Tiernapoika-perinteen kulttuurihistoriallinen tausta sekä puvustukseen käytettävissä olleet materiaalit.
Tekijä käyttää tutkimuksen tukena käsityötuotteen suunnitteluun kehitettyä tekijä-käyttäjämallia. Analyysimalli esittää puvustuksen suunnittelussa huomioon otettavat tekijät ja luo selkeät lähtökohdat suunnitteluprosessille. Analyysimallin avulla tekijä selvittää, kuinka valmis puvustus vastaa sille asetettuja tavoitteita.
Tiernapoika-näytelmä edustaa vuosisatoja vanhaa suomalaista kulttuuriperintöä. Perinne kehittyy jatkuvasti sitä ympäröivän kulttuurisen ympäristön muuttuessa. Vahvan kulttuuriperinnöllisen taustan omaavan esityksen puvustaminen vaatii tekijältä taitoa nähdä perinteelle ominaiset piirteet sekä säilyttää ne perinnettä uudistettaessa.
Työn tuloksena syntyi uusi Tiernapoika-näytelmän kulttuurihistoriallista perintöä kunnioittava puvustus. Puvustuksen suunnittelu- ja toteutustyö oli tärkeä osa uuden jouluperinteen syntymistä. Opinnäytetyö avaa perinnenäytelmän puvustuksen suunnitteluprosessia ja pyrkii nostamaan vanhan suomalaisen kulttuuriperinnön arvostusta. Tutkimusta voi hyödyntää myös muiden perinnenäytelmien puvustuksen uudistamisprosesseissa, vaikka opinnäytetyö keskittyy yksittäisen puvustuksen uudistamiseen.
Tavoitteena oli selvittää, mitkä alkuperäisen puvustuksen elementit tulee säilyttää, jotta perinne on edelleen tunnistettavissa uudistetussa puvustuksessa. Lähtökohtana oli Tiernapoika-perinteen historian, alkuperäisen puvustuksen sekä uuden puvustuksen suunnitteluun vaikuttaneiden tekijöiden keskinäinen vertailu. Työn produktiivisena tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa vanhaa perinnettä kunnioittava, mutta samalla uudistettu puvustus. Työn lopputulokseen vaikuttivat työn tilaajan toiveet, esitystila, Tiernapoika-perinteen kulttuurihistoriallinen tausta sekä puvustukseen käytettävissä olleet materiaalit.
Tekijä käyttää tutkimuksen tukena käsityötuotteen suunnitteluun kehitettyä tekijä-käyttäjämallia. Analyysimalli esittää puvustuksen suunnittelussa huomioon otettavat tekijät ja luo selkeät lähtökohdat suunnitteluprosessille. Analyysimallin avulla tekijä selvittää, kuinka valmis puvustus vastaa sille asetettuja tavoitteita.
Tiernapoika-näytelmä edustaa vuosisatoja vanhaa suomalaista kulttuuriperintöä. Perinne kehittyy jatkuvasti sitä ympäröivän kulttuurisen ympäristön muuttuessa. Vahvan kulttuuriperinnöllisen taustan omaavan esityksen puvustaminen vaatii tekijältä taitoa nähdä perinteelle ominaiset piirteet sekä säilyttää ne perinnettä uudistettaessa.
Työn tuloksena syntyi uusi Tiernapoika-näytelmän kulttuurihistoriallista perintöä kunnioittava puvustus. Puvustuksen suunnittelu- ja toteutustyö oli tärkeä osa uuden jouluperinteen syntymistä. Opinnäytetyö avaa perinnenäytelmän puvustuksen suunnitteluprosessia ja pyrkii nostamaan vanhan suomalaisen kulttuuriperinnön arvostusta. Tutkimusta voi hyödyntää myös muiden perinnenäytelmien puvustuksen uudistamisprosesseissa, vaikka opinnäytetyö keskittyy yksittäisen puvustuksen uudistamiseen.