Organisaation muutosvalmius: voiko muutoskyvykkyyttä johtaa? : Readiness for organizational change: can you manage change capacity?
Jääskeläinen, Reeta (2016)
Jääskeläinen, Reeta
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025858
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on Pohjois-Savossa toimiva pankki. Finanssialan tulevaisuuden muutoksien vuoksi toimeksiantaja halusi opinnäytetyön muutoskyvykkyydestä. Toimeksiantaja toivoi tutkimusta siitä, mitä muutoskyvykkyys on ja mittarin sen tason määrittämiseen.
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli määritellä muutoskyvykkyys ja luoda mittarit kyvykkyyteen. Tämä toteutettiin keräämällä teoriatietoa aiheesta. Työn edetessä todettiin, että muutoskyvykkyys on yksilötasoista, minkä vuoksi päätettiin käsitellä työssä myös ryhmien valmiutta muutokseen. Lisäksi toteutettiin laadullinen tutkimus toimeksiantajan henkilöstölle. Johtopäätöksissä on muutoskyvykkyyden mittari, joka rakennettiin teorian ja laadullisen tutkimuksen pohjalta. Työn päätteeksi pohdittiin erilaisia ensiaputoimenpiteitä matalan muutoskyvykkyyden parantamiseksi.
Laadullinen tutkimus toteutettiin tammikuussa 2016 puolistrukturoituna teemahaastatteluna osalle pankin esimiehistä sekä toimihenkilöistä. Viitekehyksenä laadulliselle tutkimukselle toimi aiemmin työssä käsitelty teoriaosuus, jossa käsiteltiin laadullisessa tutkimuksessa esiin nousseita teemoja. Tutkimusosiossa kerrotaan haastatteluiden tuloksista sekä tehdään niistä johtopäätöksiä.
Työn lopputulemana on määritelmä, mitä yksilön ja ryhmän muutoskyvykkyys on ja kuinka sitä tulee johtaa. Työssä nousi selkeästi tärkeimpänä esiin toimiva viestintä ja vuorovaikutus, aina johdon toiminnoista jokaisen henkilöstön jäsenen jokapäiväiseen keskusteluun. Tämän lisäksi osallistaminen nousi tärkeäksi tekijäksi sekä teoria- että tutkimusosuudessa.
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli määritellä muutoskyvykkyys ja luoda mittarit kyvykkyyteen. Tämä toteutettiin keräämällä teoriatietoa aiheesta. Työn edetessä todettiin, että muutoskyvykkyys on yksilötasoista, minkä vuoksi päätettiin käsitellä työssä myös ryhmien valmiutta muutokseen. Lisäksi toteutettiin laadullinen tutkimus toimeksiantajan henkilöstölle. Johtopäätöksissä on muutoskyvykkyyden mittari, joka rakennettiin teorian ja laadullisen tutkimuksen pohjalta. Työn päätteeksi pohdittiin erilaisia ensiaputoimenpiteitä matalan muutoskyvykkyyden parantamiseksi.
Laadullinen tutkimus toteutettiin tammikuussa 2016 puolistrukturoituna teemahaastatteluna osalle pankin esimiehistä sekä toimihenkilöistä. Viitekehyksenä laadulliselle tutkimukselle toimi aiemmin työssä käsitelty teoriaosuus, jossa käsiteltiin laadullisessa tutkimuksessa esiin nousseita teemoja. Tutkimusosiossa kerrotaan haastatteluiden tuloksista sekä tehdään niistä johtopäätöksiä.
Työn lopputulemana on määritelmä, mitä yksilön ja ryhmän muutoskyvykkyys on ja kuinka sitä tulee johtaa. Työssä nousi selkeästi tärkeimpänä esiin toimiva viestintä ja vuorovaikutus, aina johdon toiminnoista jokaisen henkilöstön jäsenen jokapäiväiseen keskusteluun. Tämän lisäksi osallistaminen nousi tärkeäksi tekijäksi sekä teoria- että tutkimusosuudessa.