Lasten toimintaterapia-arviointiin johtavat palveluketjut : selvitys toimintaterapian ja neuvolan näkökulmista
Heinonen, Charlotta; Kuoppala, Jenni (2016)
Heinonen, Charlotta
Kuoppala, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025772
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia ovat Helsingin kaupungin tämän hetkiset lasten toimintaterapia-arviointiin johtavat palveluketjut sekä millaisia ovat lähetekäytännöt palveluketjuissa. Opinnäytetyön loppuun on liitetty kaavio, jossa kuvataan palveluketjuja ja niiden välisiä yhteyksiä. Yhteistyökumppanina oli kuntoutuksen osaamiskeskus, Malmin toimintaterapia.
Vuonna 2015 jonotusaika lasten toimintaterapia-arviointiin oli yhdeksän kuukautta. Tämä aika ylittää hoitotakuun määräajan. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää lasten pääsyä toimintaterapia-arviointiin nopeammin, jolloin lapsen hyvinvointi turvattaisiin puuttumalla haasteisiin oikea-aikaisesti. Lisäksi tavoitteena oli tehdä näkyväksi palveluketjut ja lähetekäytännöt sekä ammattilaisille että asiakkaille.
Tutkimusmetodina käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla toimintaterapeutteja ja terveydenhoitajia. Opinnäytetyön taustateorioina ovat olleet julkisen terveydenhuollon järjestäminen, lapsen kehitys sekä siihen liittyvät tukitoimet.
Tulosten perusteella lapsi ohjautuu neuvolasta terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä erityistyöntekijän arviointiin. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin palveluketjuja ohjaa siis portinvartijamalli. Säätöpisteinä siinä ovat terveydenhoitajat ja lääkärit. Erityistyöntekijöillä on mahdollisuus lähettää lapsi toisen erityistyöntekijän arviointiin. Näin ei kuitenkaan toimita, sillä ei ole määritelty sitä, kenellä ammattilaisella on kokonaisvastuu lapsen hoidosta. Kokonaisvastuu voisi olla esimerkiksi kuntoutustyöryhmällä, jossa moniammatillinen työryhmä arvioi lapsen sekä miettii jatkokuntoutuksen.
Vuonna 2015 jonotusaika lasten toimintaterapia-arviointiin oli yhdeksän kuukautta. Tämä aika ylittää hoitotakuun määräajan. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää lasten pääsyä toimintaterapia-arviointiin nopeammin, jolloin lapsen hyvinvointi turvattaisiin puuttumalla haasteisiin oikea-aikaisesti. Lisäksi tavoitteena oli tehdä näkyväksi palveluketjut ja lähetekäytännöt sekä ammattilaisille että asiakkaille.
Tutkimusmetodina käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla toimintaterapeutteja ja terveydenhoitajia. Opinnäytetyön taustateorioina ovat olleet julkisen terveydenhuollon järjestäminen, lapsen kehitys sekä siihen liittyvät tukitoimet.
Tulosten perusteella lapsi ohjautuu neuvolasta terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä erityistyöntekijän arviointiin. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin palveluketjuja ohjaa siis portinvartijamalli. Säätöpisteinä siinä ovat terveydenhoitajat ja lääkärit. Erityistyöntekijöillä on mahdollisuus lähettää lapsi toisen erityistyöntekijän arviointiin. Näin ei kuitenkaan toimita, sillä ei ole määritelty sitä, kenellä ammattilaisella on kokonaisvastuu lapsen hoidosta. Kokonaisvastuu voisi olla esimerkiksi kuntoutustyöryhmällä, jossa moniammatillinen työryhmä arvioi lapsen sekä miettii jatkokuntoutuksen.