Lasten perusliikkumistaidot : narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Ahjos, Outi; Hietikko, Ville; Pihkala, Sanna; Porola, Juho (2016)
Ahjos, Outi
Hietikko, Ville
Pihkala, Sanna
Porola, Juho
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025747
Tiivistelmä
Perusliikkumistaidot ovat perustavan laatuisia, havaittavia käyttäytymismalleja, jotka toimivat perustana vaikeammille liikeyhdistelmille. Perusliikkumistaidot voidaan jakaa ominaisuuksien mukaan kolmeen eri ryhmään: tasapainotaidot, liikkumistaidot, ja esineen käsittelytaidot. Perusliikkumistaidot eivät kehity itsestään vaan ne vaativat opettelua, harjoittelua ja opittujen taitojen vahvistamista. Lapsuudessa perusliikkumistaitoja tulisi harjoittaa mahdollisimman monipuolisesti erilaisissa tilanteissa yksittäisen taidon hiomisen sijaan.
Tutkimusten mukaan perusliikkumistaitojen kehittyminen on avaintekijä koko elämän kestävään fyysiseen aktiivisuuteen, ja tätä kautta terveyden ylläpitämiseen. Lapsena hankitut hyvät perusliikkumistaidot johtavat todennäköisemmin liikunnallisesti aktiiviseen elämään aikuisena. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja perusliikkumistaitojen heikkeneminen ovat globaali ongelma, jotka johtavat usein myös moniin terveysongelmiin. Nykyajan passiivinen elämäntapa ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus vaikuttavat negatiivisesti lasten perusliikkumistaitojen kehittymiseen.
Tämä opinnäytetyö on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lasten perusliikkumistaitojen kehittymiseen. Työn tutkimusosiossa käydään systemaattisesti läpi uusimpia tutkimuksia perusliikkumistaitojen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Työn toimeksiantajana toimi FysioAkatemia Oy, joka on kehittänyt testistön mittaamaan 5–12-vuotiaiden lasten perusliikkumistaitoja. Tätä työtä tullaan käyttämään teoreettisena taustana testistölle.
Perusliikkumistaitoihin vaikuttavia tekijöitä olivat fyysinen aktiivisuus, liikalihavuus sekä sosioekonominen tausta. Ylipainoisilla lapsilla on todettu olevan heikommat perusliikkumistaidot, joka voi olla seurausta lasten alentuneesta fyysisestä aktiivisuudesta. Sekä vanhemmilla että myös koululla on iso rooli fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan kannustamisessa. Sosioekonomisen taustan vaikutus oli kulttuurisidonnainen. Perusliikkumistaitoja voidaan kehittää myös interventioilla. Ratkaisematta jää, ovatko sellaiset lapset luonnostaan fyysisesti aktiivisempia, joilla on esimerkiksi perimän ansiosta taipumus kehittää paremmat perusliikkumistaidot, vai ovatko hyvät perusliikkumistaidot seurausta lapsen korkeasta fyysisen aktiivisuuden tasosta.
Tutkimusten mukaan perusliikkumistaitojen kehittyminen on avaintekijä koko elämän kestävään fyysiseen aktiivisuuteen, ja tätä kautta terveyden ylläpitämiseen. Lapsena hankitut hyvät perusliikkumistaidot johtavat todennäköisemmin liikunnallisesti aktiiviseen elämään aikuisena. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja perusliikkumistaitojen heikkeneminen ovat globaali ongelma, jotka johtavat usein myös moniin terveysongelmiin. Nykyajan passiivinen elämäntapa ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus vaikuttavat negatiivisesti lasten perusliikkumistaitojen kehittymiseen.
Tämä opinnäytetyö on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lasten perusliikkumistaitojen kehittymiseen. Työn tutkimusosiossa käydään systemaattisesti läpi uusimpia tutkimuksia perusliikkumistaitojen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Työn toimeksiantajana toimi FysioAkatemia Oy, joka on kehittänyt testistön mittaamaan 5–12-vuotiaiden lasten perusliikkumistaitoja. Tätä työtä tullaan käyttämään teoreettisena taustana testistölle.
Perusliikkumistaitoihin vaikuttavia tekijöitä olivat fyysinen aktiivisuus, liikalihavuus sekä sosioekonominen tausta. Ylipainoisilla lapsilla on todettu olevan heikommat perusliikkumistaidot, joka voi olla seurausta lasten alentuneesta fyysisestä aktiivisuudesta. Sekä vanhemmilla että myös koululla on iso rooli fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan kannustamisessa. Sosioekonomisen taustan vaikutus oli kulttuurisidonnainen. Perusliikkumistaitoja voidaan kehittää myös interventioilla. Ratkaisematta jää, ovatko sellaiset lapset luonnostaan fyysisesti aktiivisempia, joilla on esimerkiksi perimän ansiosta taipumus kehittää paremmat perusliikkumistaidot, vai ovatko hyvät perusliikkumistaidot seurausta lapsen korkeasta fyysisen aktiivisuuden tasosta.