Henkinen ja emotionaalinen tuki potilaan näkökulmasta - integroitu kirjallisuuskatsaus
Penttilä, Seija (2016)
Penttilä, Seija
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604305693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604305693
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kuvaa integroidun kirjallisuuskatsauksen keinoin henkistä ja emotionaalista tukea potilaan näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkisen ja emotionaalisen tuen tarpeita potilailla, jotka kärsivät vakavista sairauksista tai terveysongelmista tai jotka olivat olleet kirurgisessa toimenpiteessä. Tarkoitus oli selvittää myös sitä, miten potilaat olivat kokeneet henkisen ja emotionaalisen tuen tarpeeseensa vastatun diagnosoinnin ja sairautensa hoidon aikana. Käytin tutkimusaineiston haussa englannin- ja suomenkielisiä tietokantoja, joita olivat ScienceDirect, OVID, Pubmed, Cochrane Library, Medic, Joanna Briggs Institute, ARTO, Aleksi ja Theseus. Lisäksi hain tietoa manuaalisesti Internetistä. Tutkimusaineiston (n=22) analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jota tutkimuskysymykset ohjasivat.
Tämän opinnäytetyön tuloksista nousi esiin henkisen ja emotionaalisen tuen tarpeita, jotka liittyivät potilaaseen, hoitajaan ja tietoon. Muodostin niistä kolme temaattista yläkategoriaa. Potilaslähtöisiä tarpeita olivat häneen itseensä, hänen tilaansa, tunteisiinsa, sairauteensa ja sen hoitoon liittyvät tuen tarpeet. Potilaiden hoitajakeskeiset tuen tarpeet liittyivät hoitajien ominaisuuksiin, asenteeseen, käytökseen ja ammattitaitoon. Potilailla oli lisäksi erilaisia tiedollisen tuen ja ohjauksen tarpeita. Tiedollisen tuen tarpeisiin vastattiin suhteessa parhaiten, ja hoitajaan liittyvän emotionaalisen ja henkisen tuen osa-alueella oli enemmän löydöksiä kuin potilaslähtöisen tuen alueella. Tulosten valossa näyttää siltä, että toteutuva henkinen ja emotionaalinen tuki on hoitajakeskeistä, eli paljolti riippuvaista hoitajien ominaisuuksista, asenteesta, käytöksestä ja ammattitaidosta.
Jatkotutkimusaiheeksi nousi erityisesti henkisen ja emotionaalisen tuen potilaslähtöisyyden kehittäminen, mikä tarkoittaa potilaan tarpeet ja tilan yksilöllisemmin ja entistä paremmin huomioon ottavaa hoitotyötä. Olisi tärkeää tutkia myös sitä, kuinka potilaan saama henkinen ja emotionaalinen tuki edesauttaa potilaan saaman hoidon vaikuttavuutta, koska viitteitä tähän suuntaan on olemassa. Tämä parantaisi mahdollisesti myös hoidon kustannustehokkuutta, mikä on aina ajankohtainen pohdinnan aihe terveydenhuollossa.
Tämän opinnäytetyön tuloksista nousi esiin henkisen ja emotionaalisen tuen tarpeita, jotka liittyivät potilaaseen, hoitajaan ja tietoon. Muodostin niistä kolme temaattista yläkategoriaa. Potilaslähtöisiä tarpeita olivat häneen itseensä, hänen tilaansa, tunteisiinsa, sairauteensa ja sen hoitoon liittyvät tuen tarpeet. Potilaiden hoitajakeskeiset tuen tarpeet liittyivät hoitajien ominaisuuksiin, asenteeseen, käytökseen ja ammattitaitoon. Potilailla oli lisäksi erilaisia tiedollisen tuen ja ohjauksen tarpeita. Tiedollisen tuen tarpeisiin vastattiin suhteessa parhaiten, ja hoitajaan liittyvän emotionaalisen ja henkisen tuen osa-alueella oli enemmän löydöksiä kuin potilaslähtöisen tuen alueella. Tulosten valossa näyttää siltä, että toteutuva henkinen ja emotionaalinen tuki on hoitajakeskeistä, eli paljolti riippuvaista hoitajien ominaisuuksista, asenteesta, käytöksestä ja ammattitaidosta.
Jatkotutkimusaiheeksi nousi erityisesti henkisen ja emotionaalisen tuen potilaslähtöisyyden kehittäminen, mikä tarkoittaa potilaan tarpeet ja tilan yksilöllisemmin ja entistä paremmin huomioon ottavaa hoitotyötä. Olisi tärkeää tutkia myös sitä, kuinka potilaan saama henkinen ja emotionaalinen tuki edesauttaa potilaan saaman hoidon vaikuttavuutta, koska viitteitä tähän suuntaan on olemassa. Tämä parantaisi mahdollisesti myös hoidon kustannustehokkuutta, mikä on aina ajankohtainen pohdinnan aihe terveydenhuollossa.