Passiivitalovaatimusten saavuttaminen pientalolle : Case Käpy
Suominen, Hanna (2016)
Suominen, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604305676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604305676
Tiivistelmä
Rakentamisen energiamääräysten tiukentuminen tulevaisuudessa on luonut tarpeen passiivi- ja matalaenergiatalojen kehittämiseen. Myös kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia energiatehokkaasta asumisesta. Teijo-Talot Oy on työn tilaajana kiinnostunut omien talomalliensa kehittämisestä passiivitasoisiksi.
Opinnäytetyössä keskityttiin löytämään Käpy-talomallille rakenne- ja talotekniikkaratkaisut, joilla saavutetaan passiivitaloille määritellyt tasot, ja käsiteltiin yleisesti Suomessa voimassa olevia energiamääräyksiä. Työssä tutkitun rakennuksen ulkomittoja ei voitu kasvattaa, jotta rakennus olisi vielä kuljetettavissa. Koska passiivirakenteet usein ovat paksumpia kuin normienmukaiset rakenteet, rakennuksen kerrosala pienenee. Käpy-talomalli on kompakti 2-3 makuuhuoneen asuinrakennus eikä siinä ole erillistä teknistä tilaa, joten lämmitys- ja ilmanvaihtokoneet eivät saa olla tilaa vieviä.
Rakennus mallinnettiin ArchiCAD-ohjelmalla, jolloin rakennuksen laajuustiedot olivat helposti saatavilla. Rakennuksen energiankulutuksen arviointiin hyödynnettiin Archi-CAD Eco Designer-lisäosaa ja Laskentapalvelut.fi:n E-lukulaskuria.
Alapohjarakenne pidettiin Teijo-Talojen EPS-eristeellä kevennettynä teräsbetonipalkistona. Yläpohja ja ulkoseinärakenteet valittiin Isoverin rakennekirjastosta, koska talotehtailla on käytetty Isoverin tuotteita aiemminkin. Passiivitaloissa on huomioitava erityisesti rakenteiden ja liitosten tiiveys, jotta saavutetaan asetettu tiiviys 0,6 1/h. Valituilla toimenpiteillä ja rakennevaihtoehdoilla saavutettiin matalaenergiataso, jolla lämmitysenergiantarve bruttoalaa kohden on noin 30 kWh/m2a. Jotta lämmitysenergiantarve olisi <20 kWh/m2a, rakennuksen vaipparakenteiden U-arvoja parannettiin ja tiivistettiin edelleen.
Työssä on esitetty laskelmat kaukolämmöllä, maalämpöpumpulla ja sähkölämmityksellä lämmitettävistä rakennuksista. Passiivivaatimukset saatiin täytettyä kaikille kolmelle tutkitulle lämmitysmuodolle.
Alapohjarakenteen U-arvoa ei voida tuotannollisista ja kuljetusteknisistä syistä parantaa nykytasosta juurikaan, ja sen osuus rakennuksen lämpöhäviöistä on ikkunoiden jälkeen suurin. Koska alapohjan lämpöhäviöitä joudutaan muilla tavoin kompensoimaan, johtaa se tiukkoihin vaatimuksiin muiden rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden osalta.
Opinnäytetyössä keskityttiin löytämään Käpy-talomallille rakenne- ja talotekniikkaratkaisut, joilla saavutetaan passiivitaloille määritellyt tasot, ja käsiteltiin yleisesti Suomessa voimassa olevia energiamääräyksiä. Työssä tutkitun rakennuksen ulkomittoja ei voitu kasvattaa, jotta rakennus olisi vielä kuljetettavissa. Koska passiivirakenteet usein ovat paksumpia kuin normienmukaiset rakenteet, rakennuksen kerrosala pienenee. Käpy-talomalli on kompakti 2-3 makuuhuoneen asuinrakennus eikä siinä ole erillistä teknistä tilaa, joten lämmitys- ja ilmanvaihtokoneet eivät saa olla tilaa vieviä.
Rakennus mallinnettiin ArchiCAD-ohjelmalla, jolloin rakennuksen laajuustiedot olivat helposti saatavilla. Rakennuksen energiankulutuksen arviointiin hyödynnettiin Archi-CAD Eco Designer-lisäosaa ja Laskentapalvelut.fi:n E-lukulaskuria.
Alapohjarakenne pidettiin Teijo-Talojen EPS-eristeellä kevennettynä teräsbetonipalkistona. Yläpohja ja ulkoseinärakenteet valittiin Isoverin rakennekirjastosta, koska talotehtailla on käytetty Isoverin tuotteita aiemminkin. Passiivitaloissa on huomioitava erityisesti rakenteiden ja liitosten tiiveys, jotta saavutetaan asetettu tiiviys 0,6 1/h. Valituilla toimenpiteillä ja rakennevaihtoehdoilla saavutettiin matalaenergiataso, jolla lämmitysenergiantarve bruttoalaa kohden on noin 30 kWh/m2a. Jotta lämmitysenergiantarve olisi <20 kWh/m2a, rakennuksen vaipparakenteiden U-arvoja parannettiin ja tiivistettiin edelleen.
Työssä on esitetty laskelmat kaukolämmöllä, maalämpöpumpulla ja sähkölämmityksellä lämmitettävistä rakennuksista. Passiivivaatimukset saatiin täytettyä kaikille kolmelle tutkitulle lämmitysmuodolle.
Alapohjarakenteen U-arvoa ei voida tuotannollisista ja kuljetusteknisistä syistä parantaa nykytasosta juurikaan, ja sen osuus rakennuksen lämpöhäviöistä on ikkunoiden jälkeen suurin. Koska alapohjan lämpöhäviöitä joudutaan muilla tavoin kompensoimaan, johtaa se tiukkoihin vaatimuksiin muiden rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden osalta.