The Prognostic Effect of Non-specific Musculoskeletal Pain in Other Body Sites on the Treatment of Non-spesific Neck and Back Pain
Ropanen, Marko; Laakso, Hanna (2016)
Ropanen, Marko
Laakso, Hanna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295637
Tiivistelmä
Niska ja alaselkä ovat yleisimmät tuki-ja liikuntaelimistön kipualueet, ja niihin liittyy usein muiden kehon alueiden epäspesifejä tuki-ja liikuntaelimistön kipuja. Monikipuisuuden prognostinen arvo komorbiditeettina on kuitenkin epäselvä. Monikipuisuudella ei ole tarkkaa määritelmää, selkeää konsesusta, järjestelmällisiä tutkimusasetelmia eikä kohdennettuja hoitostrategioita. Tässä opinnäytetyössä monikipuisuus on määritelty kipuna kolmella tai useammalla kehonalueella viimeisen 6 kuukauden aikana, niska- ja/tai selkäkivun lisäksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida epäspesifin monikipuisuuden mahdollista prognostista vaikutusta epäspesifin niska- ja/tai selkäkivun hoidossa. Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen seurannallinen kohorttitutkimus ja sekundäärinen analyysi satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta, johon kerättiin aineisto ”BJÖRN-trial” kyselyllä. Tutkimuspopulaatio (N=409) vastasi alkukyselyyn ja myöhemmin seurantakyselyihin 7 viikon ja 6 kuukauden kohdalla. Binomiaalisia regressioanalyysejä käytettiin tutkittaessa monikipuisuuden ja lopputuleman yhteyttä.
Kaikilla koehenkilöillä oli niska- ja selkäkipua, ja niskakipu oli yleisin vaiva (58 %). Tutkimuksen alussa monikipuisuutta raportoi 74 % koehenkilöistä (302/409). Niiden koehenkilöiden osuus tässä tutkimuksessa, jotka kokivat kliinisesti merkittävän paranemisen 6 kuukauden kohdalla niska- ja/tai selkäkivussa ja joilla oli lisäksi monikipuisuutta, oli 35 % (147/409). Analyysit monikipuisuuden prognostisesta vaikutuksesta paranemiseen niska-ja selkäkivun hoidossa osoittivat, että monikipuisuudella ei ollut vaikutusta prognoosiin 7 viikon eikä 6 kuukauden kohdalla.
Epäspesifillä tuki-ja liikuntaelimistön monikipuisuudella muilla kehon alueilla ei ole prognostista vaikutusta paranemiseen epäspesifin niska-ja selkäkivun hoidossa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida epäspesifin monikipuisuuden mahdollista prognostista vaikutusta epäspesifin niska- ja/tai selkäkivun hoidossa. Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen seurannallinen kohorttitutkimus ja sekundäärinen analyysi satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta, johon kerättiin aineisto ”BJÖRN-trial” kyselyllä. Tutkimuspopulaatio (N=409) vastasi alkukyselyyn ja myöhemmin seurantakyselyihin 7 viikon ja 6 kuukauden kohdalla. Binomiaalisia regressioanalyysejä käytettiin tutkittaessa monikipuisuuden ja lopputuleman yhteyttä.
Kaikilla koehenkilöillä oli niska- ja selkäkipua, ja niskakipu oli yleisin vaiva (58 %). Tutkimuksen alussa monikipuisuutta raportoi 74 % koehenkilöistä (302/409). Niiden koehenkilöiden osuus tässä tutkimuksessa, jotka kokivat kliinisesti merkittävän paranemisen 6 kuukauden kohdalla niska- ja/tai selkäkivussa ja joilla oli lisäksi monikipuisuutta, oli 35 % (147/409). Analyysit monikipuisuuden prognostisesta vaikutuksesta paranemiseen niska-ja selkäkivun hoidossa osoittivat, että monikipuisuudella ei ollut vaikutusta prognoosiin 7 viikon eikä 6 kuukauden kohdalla.
Epäspesifillä tuki-ja liikuntaelimistön monikipuisuudella muilla kehon alueilla ei ole prognostista vaikutusta paranemiseen epäspesifin niska-ja selkäkivun hoidossa.