Järjestöhautomo maahanmuuttajien yhdistysten toiminnan kehittäjänä
Redin, Veronika (2016)
Redin, Veronika
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295572
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien perustamat yhdistykset, kuten myös suomalaisten perustamat järjestöt toimivat maahanmuuttajille luontevana kanavana suomalaiseen yhteiskuntaan. Melko usein maahanmuuttajien yhdistykset kohtaavat erilaisia ongelmia toimintansa eri vaiheissa ja tilanteissa, koska yhdistysten toimijoilta puuttuu yhdistystoiminnan osaaminen ja tiedot suomalaisen järjestökentän pelisäännöistä.
Opinnäytetyön tilaaja oli Järjestöhautomo – koulutus- ja osaamiskeskus, joka on Suomen Pakolaisapu ry:n toiminto. Järjestöhautomo tarjoaa maahanmuuttajien yhdistyksille koulutuksia, neuvontapalveluita ja muita tilaisuuksia maksutta. Järjestöhautomon päämäärä on aktivoida maahanmuuttajia omien yhdistysten kautta kansalaistoimintaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Järjestöhautomon toiminta on vaikuttanut maahanmuuttajien yhdistysten toimintaan. Työssä tutkittiin, miten maahanmuuttajien yhdistysten toiminta on kehittynyt Järjestöhautomon avun myötä, missä asioissa yhdistyksillä on vielä kehittämisen varaa, miten ne ovat verkostoituneet keskenään. Tämän lisäksi työn tavoitteena oli selvittää, miten Järjestöhautomon kaksisuuntaista vaikuttamista edistävä toiminta onnistuu ja miten sitä voisi kehittää. Opinnäytetyön kehittämistavoitteena oli saatujen tulosten kautta selvittää Järjestöhautomon toiminnan kehityspainopisteitä ja luoda suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia Järjestöhautomon työn kehittämisestä valtakunnallisella tasolla.
Tutkimusta oli rajoitettu alueellisesti: tutkimuksen kohderyhmänä oli Järjestöhautomon Tampereen toimipisteen asiakkaina olevat maahanmuuttajien perustamat yhdistykset. Tutkimus perustuu kahteen aineistonkeruumenetelmään: teemahaastatteluihin ja kyselylomakkeeseen. Teemahaastatteluihin osallistuivat Järjestöhautomon palveluita hyödyntäneiden maahanmuuttajien yhdistysten ja Järjestöhautomon sidosryhmien edustajat sekä yksi entinen Järjestöhautomon työntekijä.
Teoriapohjan tärkeimpinä lähteinä toimivat valtion laatimat ohjelmat ja raportit, Tampereen kaupungin kotouttamisohjelma ja muut dokumentit, Suomen laki sekä maahanmuuttajien yhdistyksiä ja kolmatta sektoria tutkineiden ja alan asiantuntijoiden (esim. Pasi Saukkosen, Miikka Pyykkösen, Minna Tuu-naisen, Hannele Lautiolan) teokset ja tutkimukset.
Tutkimus osoitti, että yleisesti ottaen Järjestöhautomo on vaikuttanut positiivisesti niiden maahan-muuttajien yhdistysten toimintaan ja toimijoiden osaamisten kehittämiseen, jotka osallistuivat aktiivisesti Järjestöhautomon koulutuksiin tai käyttivät sen muita palveluita. Positiivisesta kehityksestä huolimatta, monet koko kolmannelle sektorille yleiset haasteet ovat akuutteja yhdistyksille edelleenkin.
Opinnäytetyön tuloksena on koulutusten ja palveluiden sisältöä sekä muuta toimintaa koskevat kehitysehdotukset Järjestöhautomolle, joita organisaation tiimi voi ottaa huomioon toiminnan suunnitelleessa.
Opinnäytetyön tilaaja oli Järjestöhautomo – koulutus- ja osaamiskeskus, joka on Suomen Pakolaisapu ry:n toiminto. Järjestöhautomo tarjoaa maahanmuuttajien yhdistyksille koulutuksia, neuvontapalveluita ja muita tilaisuuksia maksutta. Järjestöhautomon päämäärä on aktivoida maahanmuuttajia omien yhdistysten kautta kansalaistoimintaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Järjestöhautomon toiminta on vaikuttanut maahanmuuttajien yhdistysten toimintaan. Työssä tutkittiin, miten maahanmuuttajien yhdistysten toiminta on kehittynyt Järjestöhautomon avun myötä, missä asioissa yhdistyksillä on vielä kehittämisen varaa, miten ne ovat verkostoituneet keskenään. Tämän lisäksi työn tavoitteena oli selvittää, miten Järjestöhautomon kaksisuuntaista vaikuttamista edistävä toiminta onnistuu ja miten sitä voisi kehittää. Opinnäytetyön kehittämistavoitteena oli saatujen tulosten kautta selvittää Järjestöhautomon toiminnan kehityspainopisteitä ja luoda suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia Järjestöhautomon työn kehittämisestä valtakunnallisella tasolla.
Tutkimusta oli rajoitettu alueellisesti: tutkimuksen kohderyhmänä oli Järjestöhautomon Tampereen toimipisteen asiakkaina olevat maahanmuuttajien perustamat yhdistykset. Tutkimus perustuu kahteen aineistonkeruumenetelmään: teemahaastatteluihin ja kyselylomakkeeseen. Teemahaastatteluihin osallistuivat Järjestöhautomon palveluita hyödyntäneiden maahanmuuttajien yhdistysten ja Järjestöhautomon sidosryhmien edustajat sekä yksi entinen Järjestöhautomon työntekijä.
Teoriapohjan tärkeimpinä lähteinä toimivat valtion laatimat ohjelmat ja raportit, Tampereen kaupungin kotouttamisohjelma ja muut dokumentit, Suomen laki sekä maahanmuuttajien yhdistyksiä ja kolmatta sektoria tutkineiden ja alan asiantuntijoiden (esim. Pasi Saukkosen, Miikka Pyykkösen, Minna Tuu-naisen, Hannele Lautiolan) teokset ja tutkimukset.
Tutkimus osoitti, että yleisesti ottaen Järjestöhautomo on vaikuttanut positiivisesti niiden maahan-muuttajien yhdistysten toimintaan ja toimijoiden osaamisten kehittämiseen, jotka osallistuivat aktiivisesti Järjestöhautomon koulutuksiin tai käyttivät sen muita palveluita. Positiivisesta kehityksestä huolimatta, monet koko kolmannelle sektorille yleiset haasteet ovat akuutteja yhdistyksille edelleenkin.
Opinnäytetyön tuloksena on koulutusten ja palveluiden sisältöä sekä muuta toimintaa koskevat kehitysehdotukset Järjestöhautomolle, joita organisaation tiimi voi ottaa huomioon toiminnan suunnitelleessa.