Puheella kommunikoivien kuurosokeiden ajatuksia tulkkauspalvelun muutoksista
Tiittanen, Henna; Siikanen, Minna (2016)
Tiittanen, Henna
Siikanen, Minna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295517
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin tulkkauspalvelussa tapahtuneita muutoksia tulkkauspalvelun järjestämisvastuun siirryttyä Kelalle, puheella kommunikoivien kuurosokeiden tulkinkäyttäjien näkökulmasta. Opinnäytetyössä tutkittiin myös kuurosokeiden tulkinkäyttäjien tyytyväisyyttä Kelan välittämien tulkkien kuvailu- ja opastustaitoihin. Työn tilaajana toimi Suomen Kuurosokeat ry.
Työn tavoitteena oli saada tietoa puheella kommunikoivilta kuurosokeilta tulkinkäyttäjiltä, miten tulkkauspalvelun järjestämisvastuun siirtyminen, ja siitä aiheutuneet muutokset ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Toisena tavoitteena oli saada tietää, saavatko kuurosokeat tulkinkäyttäjät kuvailu- ja opastustarpeitaan vastaavan tulkin Kelan välityskeskukselta, ja ovatko kuurosokeat tulkinkäyttäjät yleisesti tyytyväisiä tulkkien kuvailu- ja opastustaitoihin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin tammikuussa vuonna 2016. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen. Opinnäytetyöstä hyötyvät työn tilaaja sekä Kela, jotka saavat arvokasta tietoa siitä, millaisena kuurosokeat tulkinkäyttäjät kokevat nykyisen tulkkauspalvelujärjestelmän. Työstä hyötyvät myös viittomakielentulkit, jotka saavat tietää, millainen kuvailu ja opastus on laadukasta kuurosokeiden tulkinkäyttäjien mielestä. Työtä on tarkoitus hyödyntää myös tulkkitoiminnan yhteistyöryhmässä (TTYR) kuvailun ja opastuksen laadun selvityksessä.
Työn tavoitteena oli saada tietoa puheella kommunikoivilta kuurosokeilta tulkinkäyttäjiltä, miten tulkkauspalvelun järjestämisvastuun siirtyminen, ja siitä aiheutuneet muutokset ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Toisena tavoitteena oli saada tietää, saavatko kuurosokeat tulkinkäyttäjät kuvailu- ja opastustarpeitaan vastaavan tulkin Kelan välityskeskukselta, ja ovatko kuurosokeat tulkinkäyttäjät yleisesti tyytyväisiä tulkkien kuvailu- ja opastustaitoihin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin tammikuussa vuonna 2016. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen. Opinnäytetyöstä hyötyvät työn tilaaja sekä Kela, jotka saavat arvokasta tietoa siitä, millaisena kuurosokeat tulkinkäyttäjät kokevat nykyisen tulkkauspalvelujärjestelmän. Työstä hyötyvät myös viittomakielentulkit, jotka saavat tietää, millainen kuvailu ja opastus on laadukasta kuurosokeiden tulkinkäyttäjien mielestä. Työtä on tarkoitus hyödyntää myös tulkkitoiminnan yhteistyöryhmässä (TTYR) kuvailun ja opastuksen laadun selvityksessä.