Ruokalistasuunnittelu kustannustehokkuuden välineenä
Alamäki, Juuso (2016)
Alamäki, Juuso
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604265127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604265127
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kustannustehokas ruokalista Pitkis-Sport -liikuntaleirille. Työn toimeksiantajana toimi LiikU, organisaatio Pitkis-Sportin takana. Varsinaisena tavoitteena oli kehittää viiden päivän ruokalista, jossa olisi huomioituna mahdollisimman hyvin kustannustehokkaat toimintamallit ja ratkaisut. Työn pohjana toimi aiemman vuoden ruokalista.
Teoreettisessa viitekehyksessä korostuvat ruokapalveluiden tuottaminen ja sen eri osa-alueet: omavalvonta, lasten ja nuorten ravitsemus ja erityisruokavaliot, ruokalistasuunnittelu sekä ruokapalveluiden kustannusrakenne. Teoriatiedon tarkoituksena on siivittää matka kohti varsinaista ruokalistan suunnitteluprosessia.
Opinnäytetyö etenee teoreettisen osion jälkeen kehittämisprosessiin. Kehittämisprosessissa havainnoidaan aiempaa vuotta, jonka pohjalta aletaan kehittää uutta ruokalistaa. Kehittä-misprosessin päättää arviointi, jossa toimeksiantajaorganisaation edustajat arvioivat uuden ruokalistan mahdollisuuksia. Toimeksiantajan arviointi on työn kannalta merkityksellinen, joten se on osa kehittämisprosessia. Työssä hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, teemahaastattelua.
Työn pohjalta syntyi uusi, aiempaa kustannustehokkaampi ruokalista. Opinnäytetyön edetessä esiin nousi myös muita mahdollisia säästökohteita, joita käyttäjäorganisaatio voisi selvittää. Suunnitteluprosessi oli onnistunut ja työn tavoitteet täyttyivät.
Teoreettisessa viitekehyksessä korostuvat ruokapalveluiden tuottaminen ja sen eri osa-alueet: omavalvonta, lasten ja nuorten ravitsemus ja erityisruokavaliot, ruokalistasuunnittelu sekä ruokapalveluiden kustannusrakenne. Teoriatiedon tarkoituksena on siivittää matka kohti varsinaista ruokalistan suunnitteluprosessia.
Opinnäytetyö etenee teoreettisen osion jälkeen kehittämisprosessiin. Kehittämisprosessissa havainnoidaan aiempaa vuotta, jonka pohjalta aletaan kehittää uutta ruokalistaa. Kehittä-misprosessin päättää arviointi, jossa toimeksiantajaorganisaation edustajat arvioivat uuden ruokalistan mahdollisuuksia. Toimeksiantajan arviointi on työn kannalta merkityksellinen, joten se on osa kehittämisprosessia. Työssä hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, teemahaastattelua.
Työn pohjalta syntyi uusi, aiempaa kustannustehokkaampi ruokalista. Opinnäytetyön edetessä esiin nousi myös muita mahdollisia säästökohteita, joita käyttäjäorganisaatio voisi selvittää. Suunnitteluprosessi oli onnistunut ja työn tavoitteet täyttyivät.