Aistiympäristön esteettömyys aivovammautuneiden kokemana : haastattelututkimus
Juola, Emmy; Renholm, Leena; Viirla-Rantanen, Heidi (2016)
Juola, Emmy
Renholm, Leena
Viirla-Rantanen, Heidi
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604265072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604265072
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on Satakunnan Ammattikorkeakoulun Esteettömyys ja saavutettavuus - tutkimusryhmän toimeksianto pilotoida heidän kehittämäänsä aistiympäristön estettömyyden arviointiin kehitettyä lomakkeistoa, Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden. Jatkossa tässä työssä käytetään termiä aistiympäristön tarkistuslista. Selvitimme samalla työkalun kattavuutta valitsemamme aistiärsykkeille herkän kohderyhmän avulla.
Kohderyhmäksi valikoituivat aivovammautuneet. Keräsimme ryhmän edustajilta tietoa aistikokemuksista, joilla on ollut suora tai välillinen vaikutus heidän toimintakykyynsä.
Teoriaa aivovammoista ja niihin liittyvistä oireista sekä esteettömyydestä, mukaan lukien aistiesteettömyys, kerättiin alan kirjallisuudesta, esitelmistä ja tutkimuksista. Teoriaosuudessa läpikäytiin myös toimintaterapian viitekehykseksi valittua PEO-mallia. Empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin teemahaastatteluna viittä ulkoisesta traumasta johtuvaa aivovamman saanutta henkilöä. Tutkimusaineisto käsiteltiin teoriaohjatun sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista nousivat esiin erityisesti kuulo- ja näköaistiärsykkeiden kuormittava vaikutus haastateltujen elämään. Tunto- ja hajuaistin herkkyyksiä mainittiin, mutta niiden vaikutusta toimintakykyyn ei koettu yhtä voimakkaasti. Kaikista kootuista analyysiyksiköistä 81% liittyi ympäristöön.
Monet ärsykkeistä ovat sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa joko rakennetun ympäristön suunnittelun tai toimintatapojen ohjauksen avulla. Siten voidaan lisätä aistiympäristöön reagoivien ihmisten mahdollisuuksia toimia itsenäisesti.
Opinnäytetyön tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää tilanteissa, joissa halutaan luoda aistiesteettömiä toimintaympäristöjä. Kaikki rakennettujen ympäristöjen suunnittelusta kiinnostuneet voivat hyödyntää tästä työstä nousevia aistiympäristöön liittyviä asioita pohtiessaan ympäristöjen aistikuormitusta ja konkreettisia keinoja vaikuttaa siihen kuormituksen vähentämiseksi.
Haluamme työllämme nostaa yleistä tietoisuutta aistiympäristön merkityksestä ja vaikutuksesta toimintakykyyn sekä aistiesteettömyyden ennakoinnin mahdollisuudesta rakennettuja ympäristöjä suunniteltaessa.
Kohderyhmäksi valikoituivat aivovammautuneet. Keräsimme ryhmän edustajilta tietoa aistikokemuksista, joilla on ollut suora tai välillinen vaikutus heidän toimintakykyynsä.
Teoriaa aivovammoista ja niihin liittyvistä oireista sekä esteettömyydestä, mukaan lukien aistiesteettömyys, kerättiin alan kirjallisuudesta, esitelmistä ja tutkimuksista. Teoriaosuudessa läpikäytiin myös toimintaterapian viitekehykseksi valittua PEO-mallia. Empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin teemahaastatteluna viittä ulkoisesta traumasta johtuvaa aivovamman saanutta henkilöä. Tutkimusaineisto käsiteltiin teoriaohjatun sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista nousivat esiin erityisesti kuulo- ja näköaistiärsykkeiden kuormittava vaikutus haastateltujen elämään. Tunto- ja hajuaistin herkkyyksiä mainittiin, mutta niiden vaikutusta toimintakykyyn ei koettu yhtä voimakkaasti. Kaikista kootuista analyysiyksiköistä 81% liittyi ympäristöön.
Monet ärsykkeistä ovat sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa joko rakennetun ympäristön suunnittelun tai toimintatapojen ohjauksen avulla. Siten voidaan lisätä aistiympäristöön reagoivien ihmisten mahdollisuuksia toimia itsenäisesti.
Opinnäytetyön tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää tilanteissa, joissa halutaan luoda aistiesteettömiä toimintaympäristöjä. Kaikki rakennettujen ympäristöjen suunnittelusta kiinnostuneet voivat hyödyntää tästä työstä nousevia aistiympäristöön liittyviä asioita pohtiessaan ympäristöjen aistikuormitusta ja konkreettisia keinoja vaikuttaa siihen kuormituksen vähentämiseksi.
Haluamme työllämme nostaa yleistä tietoisuutta aistiympäristön merkityksestä ja vaikutuksesta toimintakykyyn sekä aistiesteettömyyden ennakoinnin mahdollisuudesta rakennettuja ympäristöjä suunniteltaessa.