Konservatiivisten hoitomenetelmien vaikuttavuus plantaarifaskiitin hoidossa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Puolakka, Pauliina (2016)
Puolakka, Pauliina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604224862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604224862
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitä erilaisia konservatiivisia hoitomenetelmiä on käytössä plantaarifaskiitin hoidossa. Lisäksi oli tarkoitus tutkia, millainen on näiden erilaisten konservatiivisten hoitomenetelmien vaikuttavuus viimeisimmän tutkitun tiedon perusteella.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Alkuperäistutkimusten haku kohdistettiin seuraaviin tietokantoihin: Cochrane, PubMed, PEDro ja Cinahl. Aikarajaus alkuperäistutkimusten haulle tehtiin välille 2013–2015. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan tähän opinnäytetyöhön valikoitui 17 alkuperäistutkimusta.
Alkuperäistutkimuksissa esiintyneitä hoitomenetelmiä olivat kehonulkoinen paineaaltohoito, verihiutale-plasmainjektio, kortisoni-injektio, keittosuolainjektio, silikonipohjalliset, matalatehoinen laserterapia, Low Dye
-teippaus, venyttely, calcaneus-teippaus, plantaarifaskiittiteippaus, mediaalisen pitkittäisholvin tuki, kantakipuortoosi, windlass-teippaus, kryoultraääniterapia ja kryoterapia. Kehonulkoisella paineaaltohoidolla ja verihiutale-plasmainjektiolla näyttäisi tutkimusten mukaan olevan hyvä vaikuttavuus kroonisen plantaarifaskiitin hoidossa. Etenkin ensiksi mainitun kohdalla näyttö vaikuttaisi olevan vahva kahden katsaukseen sisältyneen meta-analyysin perusteella. Myös matalatehoisen laserterapian näyttö kahden tutkimuksen perusteella on lupaava. Sen sijaan kortisoni-injektion vaikuttavuus plantaarifaskiitin hoidossa näyttäisi olevan vain lyhytaikainen. Low Dye -teippauksen näyttö tutkimusten perusteella on ristiriitainen. Lopuista alkuperäistutkimuksissa esiintyneistä hoitomenetelmistä ei voitane tehdä luotettavia johtopäätöksiä toisaalta tutkimusten vähäisen määrän ja toisaalta puutteellisen laadun takia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Alkuperäistutkimusten haku kohdistettiin seuraaviin tietokantoihin: Cochrane, PubMed, PEDro ja Cinahl. Aikarajaus alkuperäistutkimusten haulle tehtiin välille 2013–2015. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan tähän opinnäytetyöhön valikoitui 17 alkuperäistutkimusta.
Alkuperäistutkimuksissa esiintyneitä hoitomenetelmiä olivat kehonulkoinen paineaaltohoito, verihiutale-plasmainjektio, kortisoni-injektio, keittosuolainjektio, silikonipohjalliset, matalatehoinen laserterapia, Low Dye
-teippaus, venyttely, calcaneus-teippaus, plantaarifaskiittiteippaus, mediaalisen pitkittäisholvin tuki, kantakipuortoosi, windlass-teippaus, kryoultraääniterapia ja kryoterapia. Kehonulkoisella paineaaltohoidolla ja verihiutale-plasmainjektiolla näyttäisi tutkimusten mukaan olevan hyvä vaikuttavuus kroonisen plantaarifaskiitin hoidossa. Etenkin ensiksi mainitun kohdalla näyttö vaikuttaisi olevan vahva kahden katsaukseen sisältyneen meta-analyysin perusteella. Myös matalatehoisen laserterapian näyttö kahden tutkimuksen perusteella on lupaava. Sen sijaan kortisoni-injektion vaikuttavuus plantaarifaskiitin hoidossa näyttäisi olevan vain lyhytaikainen. Low Dye -teippauksen näyttö tutkimusten perusteella on ristiriitainen. Lopuista alkuperäistutkimuksissa esiintyneistä hoitomenetelmistä ei voitane tehdä luotettavia johtopäätöksiä toisaalta tutkimusten vähäisen määrän ja toisaalta puutteellisen laadun takia.