Odottavien äitien kokemukset sikiöseulonnoista ja niihin liittyvästä tiedonsaannista
Polkko, Satu (2016)
Polkko, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604214797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604214797
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia odottavien äitien kokemuksia sekä tiedonsaantia sikiöseulontoihin liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää parannusehdotuksia sikiöseulontojen järjestämiseen sekä neuvonnan ja ohjauksen tueksi.
Tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaista on sikiöseulonnoista saatu tieto? 2. Millainen kokemus sikiöseulontoihin osallistuminen oli? 3. Miten sikiöseulonnoista annettavaa neuvontaa voitaisiin kehittää äitien kokemusten perusteella?
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisin menetelmin, teemahaastattelun avulla, suomalaisessa yliopistollisessa keskussairaalassa marrasjoulukuussa 2015. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä (n=9) ensimmäiseen seulontaultraääneen osallistuneen raskaana olevan naisen haastattelusta. Haastateltavista kaksi oli uudelleensynnyttäjiä ja seitsemän ensisynnyttäjää. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita hyväksikäyttäen.
Tutkimustulosten mukaan raskaana olevat ovat tyytyväisiä sikiöseulontojen järjestämisperusteisiin. Sikiöseulontoihin osallistumista pidettiin itsestäänselvyytenä ja positiivisena asiana; mahdollisuutena. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tutkimukseen osallistuneet odottavat äidit tiesivät seulontojen olevan vapaaehtoisia. Seulontoihin osallistuminen oli kaikille tähän tutkimukseen osallistuneille äideille jännittävä ja tunnepitoinen tapahtuma. Tutkimustulosten perusteella kehitettävää on sikiöseulontojen ensineuvonnassa. Neuvontaa tulisi edelleen yhdenmukaistaa ja varmistaa, että se on riittävää. Raskaana olevat toivoivat myös, että sikiöseulontaprosessi esitettäisiin heille selkeämmin ja jos lisätiedontarvetta ilmenee, se olisi helposti saatavilla.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia henkilökunnan; terveydenhoitajien ja kätilöiden mielipiteitä sikiöseulontoihin liittyvästä neuvonnasta. Kaikki tähän tutkimukseen osallistuneet raskaana olevat käyttivät aktiivisesti internetiä tiedonhakuun. Jatkotutkimushaasteena on myös internetin hyödynnettävyyden selvittäminen ja sen käytön lisääminen terveydenhuollossa.
Tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaista on sikiöseulonnoista saatu tieto? 2. Millainen kokemus sikiöseulontoihin osallistuminen oli? 3. Miten sikiöseulonnoista annettavaa neuvontaa voitaisiin kehittää äitien kokemusten perusteella?
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisin menetelmin, teemahaastattelun avulla, suomalaisessa yliopistollisessa keskussairaalassa marrasjoulukuussa 2015. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä (n=9) ensimmäiseen seulontaultraääneen osallistuneen raskaana olevan naisen haastattelusta. Haastateltavista kaksi oli uudelleensynnyttäjiä ja seitsemän ensisynnyttäjää. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita hyväksikäyttäen.
Tutkimustulosten mukaan raskaana olevat ovat tyytyväisiä sikiöseulontojen järjestämisperusteisiin. Sikiöseulontoihin osallistumista pidettiin itsestäänselvyytenä ja positiivisena asiana; mahdollisuutena. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tutkimukseen osallistuneet odottavat äidit tiesivät seulontojen olevan vapaaehtoisia. Seulontoihin osallistuminen oli kaikille tähän tutkimukseen osallistuneille äideille jännittävä ja tunnepitoinen tapahtuma. Tutkimustulosten perusteella kehitettävää on sikiöseulontojen ensineuvonnassa. Neuvontaa tulisi edelleen yhdenmukaistaa ja varmistaa, että se on riittävää. Raskaana olevat toivoivat myös, että sikiöseulontaprosessi esitettäisiin heille selkeämmin ja jos lisätiedontarvetta ilmenee, se olisi helposti saatavilla.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia henkilökunnan; terveydenhoitajien ja kätilöiden mielipiteitä sikiöseulontoihin liittyvästä neuvonnasta. Kaikki tähän tutkimukseen osallistuneet raskaana olevat käyttivät aktiivisesti internetiä tiedonhakuun. Jatkotutkimushaasteena on myös internetin hyödynnettävyyden selvittäminen ja sen käytön lisääminen terveydenhuollossa.