MITEN ÄITI JAKSAA? : Puheeksi ottamisen simulaatioharjoitus kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille
Kirveskoski, Tiina; Leppiaho, Heidi (2016)
Kirveskoski, Tiina
Leppiaho, Heidi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144375
Tiivistelmä
Tässä Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n hankkeistamassa opinnäytetyöprojektissa tuotettiin Oulun ammattikorkeakoulun Mielenterveys- ja päihdetyön opintojaksolle uusi simulaatioharjoitus mielialan puheeksi ottamisesta synnyttäneen äidin kanssa. Tarve harjoitella mielialan puheeksi ottamista ja synnyttäneen äidin kohtaamista on suuri, koska synnytysmasennus jää usein tunnistamatta ja hoitamatta. Synnytysmasennukseen sairastuu arviolta joka viides äiti, mutta sen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen koetaan yhä haasteelliseksi. Opinnäytetyössä tuotettu simulaatioharjoitus voi vaikuttaa tulevien alan ammattilaisten, eli äitien kanssa työskentelevien henkilöiden, ammattiasenteeseen ja työkäytäntöihin.
Käsikirjoitimme simulaatioharjoituksen kesällä 2015. Käsikirjoituksen perusteena ovat keräämämme tietoperusta synnytyksen jälkeisestä mielialahäiriöistä, puheeksi ottamisesta sekä simulaatiomuotoisesta opiskelusta. Simulaation tapauskuvauksen perustana olivat äitien kokemukset synnytysmasennuksesta, sekä synnytysmasennukseen sairastumisen riskitekijät. Opetuskokonaisuutta testattiin kolmen kätilöopiskelijaryhmän kanssa syksyllä 2015. Simulaatioharjoitus kehittyi opettajien palautteen avulla sujuvammaksi. Jokaisen simulaation jälkeen kerätty opiskelijapalaute kertoi siitä, että simulaatioharjoittelu on tarkoituksenmukainen tapa harjoitella vuorovaikutusta. Jälkipuinnin merkitys simulaatioharjoittelussa on suuri, sillä siinä opiskelijat ovat kokeneet saavansa uutta tietoa aiheesta.
Käsikirjoitimme simulaatioharjoituksen kesällä 2015. Käsikirjoituksen perusteena ovat keräämämme tietoperusta synnytyksen jälkeisestä mielialahäiriöistä, puheeksi ottamisesta sekä simulaatiomuotoisesta opiskelusta. Simulaation tapauskuvauksen perustana olivat äitien kokemukset synnytysmasennuksesta, sekä synnytysmasennukseen sairastumisen riskitekijät. Opetuskokonaisuutta testattiin kolmen kätilöopiskelijaryhmän kanssa syksyllä 2015. Simulaatioharjoitus kehittyi opettajien palautteen avulla sujuvammaksi. Jokaisen simulaation jälkeen kerätty opiskelijapalaute kertoi siitä, että simulaatioharjoittelu on tarkoituksenmukainen tapa harjoitella vuorovaikutusta. Jälkipuinnin merkitys simulaatioharjoittelussa on suuri, sillä siinä opiskelijat ovat kokeneet saavansa uutta tietoa aiheesta.