Poistoilmalämpöpumpun kytkentä rinnakkaislämmönlähteeksi kaukolämmölle
Hihnala, Jarmo (2016)
Hihnala, Jarmo
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604124231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604124231
Tiivistelmä
Tämä työ tehtiin Systemair Oy:lle. Työn tarkoituksena oli saada kaukolämpöyhtiöiltä mielipiteitä ja ehdotuksia Suomen markkinoille tulevan Living Heat Pump -poistoilmalämpöpumpun (PILP) asennuksiin rinnakkaislämmönlähteeksi kaukolämmitteisissä kohteissa. Poistoilmalämpöpumppu soveltuu erinomaisesti kerrostaloihin, joissa on koneellinen poistoilma mutta ei lämmön talteenottoa.
Ilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja siirtää sen käytettäväksi rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, käyttövedenlämmitykseen tai molempiin. PILPin asennuksen jälkeen kaukolämpöä käytetään tarvittaessa tuottamaan tarvittava lisäenergia. Toisin sanoen PILPin tehon ollessa riittämätön otetaan kaukolämmöstä lisätehoa.
Tutkimusaineistoa kerättiin sähköpostikyselyllä ympäri Suomea yhteensä kahdeltakymmeneltä satunnaisesti valitulta kaukolämpöyhtiöltä. Työssä käytettiin pohjana kahta rinnakkaislämmön kytkentämallia, jotka löytyvät julkaisusta K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, Määräykset ja ohjeet. Lisäksi käytettiin yhtä tutkimusta varten suunniteltua poistoilmalämpöpumpun kytkentämallia.
Vastauksista kävi ilmi, että kaukolämmön säätöventtiilien tarkka mitoitus on ensisijaisen tärkeää. Mitoituksen tulee olla riittävän tiukka kaukolämmön osakuormalle, jotta kaukolämmön paluuveden lämpötila pysyisi mahdollisimman alhaisena. Myös automatiikan säätäminen koko järjestelmässä on tärkeää. Kaukolämmön paluulämpötilaa ei saada tasaiseksi pelkästään oikealla kytkennällä.
Työhön kuului myös säätökaavion ja toimintaselostuksen tekeminen. Ne laadittiin CADS Planner -ohjelmalla. Laitteesta oli olemassa englanninkieliset esitteet ja kytkentäkaavio (Wiring diagam). Säätökaavio tehtiin, koska sitä ei ollut vielä olemassa. Siinä esitetään järjestelmän toiminta.
Ilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja siirtää sen käytettäväksi rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, käyttövedenlämmitykseen tai molempiin. PILPin asennuksen jälkeen kaukolämpöä käytetään tarvittaessa tuottamaan tarvittava lisäenergia. Toisin sanoen PILPin tehon ollessa riittämätön otetaan kaukolämmöstä lisätehoa.
Tutkimusaineistoa kerättiin sähköpostikyselyllä ympäri Suomea yhteensä kahdeltakymmeneltä satunnaisesti valitulta kaukolämpöyhtiöltä. Työssä käytettiin pohjana kahta rinnakkaislämmön kytkentämallia, jotka löytyvät julkaisusta K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, Määräykset ja ohjeet. Lisäksi käytettiin yhtä tutkimusta varten suunniteltua poistoilmalämpöpumpun kytkentämallia.
Vastauksista kävi ilmi, että kaukolämmön säätöventtiilien tarkka mitoitus on ensisijaisen tärkeää. Mitoituksen tulee olla riittävän tiukka kaukolämmön osakuormalle, jotta kaukolämmön paluuveden lämpötila pysyisi mahdollisimman alhaisena. Myös automatiikan säätäminen koko järjestelmässä on tärkeää. Kaukolämmön paluulämpötilaa ei saada tasaiseksi pelkästään oikealla kytkennällä.
Työhön kuului myös säätökaavion ja toimintaselostuksen tekeminen. Ne laadittiin CADS Planner -ohjelmalla. Laitteesta oli olemassa englanninkieliset esitteet ja kytkentäkaavio (Wiring diagam). Säätökaavio tehtiin, koska sitä ei ollut vielä olemassa. Siinä esitetään järjestelmän toiminta.