Kirurgisen potilaan hyvä hoito - opetus ja ohjaus
Kuusisto, Marianne; Sandström, Anna; Hietamies, Annina (2016)
Kuusisto, Marianne
Sandström, Anna
Hietamies, Annina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114132
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla opetusta ja ohjausta osana kirurgisen potilaan hyvää hoitoa ja tuoda esille tärkeimmät asiat kirurgisen potilaan opetuksesta ja ohjauksesta potilaan, sairaanhoitajan sekä organisaation näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöntekijöiden käyttöön ja edistää kirurgisen potilaan hyvää hoitoa. Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä kirurgisen potilaan hyvään ohjaukseen kuuluu potilaan, sairaanhoitajan ja organisaation näkökulmasta. Hyvän ohjauksen kriteereinä pidetään tässä opinnäytetyössä tutkimuksiin perustuvia kriteerejä, jotka ovat ammatillinen vastuu, potilaslähtöisyys, vuorovaikutus sekä tavoitteellisuus.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin elektronisista tietokannoista suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla. Sisäänottokriteereiden perusteella valitut aineistot analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin strukturoitua mallia mukaillen. Opinnäytetyöhön valikoitui seitsemän tutkimusta. Tutkimuksista kävi ilmi, että kirurgisen potilaan hyvään ohjaukseen potilaan näkökulmasta kuuluu riittävä tiedonsaanti ja ohjaus, asianmukainen ja ymmärrettävä ohjausmateriaali, yksilöllisyyden ja läheisten huomioiminen, kotiutumisen tukeminen, avoin vuorovaikutussuhde sekä tavoitteen asettaminen. Sairaanhoitajan näkökulmasta hyvään ohjaukseen kuuluu ohjaukseen valmistautuminen, ohjaustaidot, ohjauksen oikea-aikaisuus, ohjauksen apuvälineiden käyttö, tiedon tarjoaminen, yksilöllinen ohjaus, tasavertainen vuorovaikutussuhde ja hoitoprosessin sujuvuus. Organisaation näkökulmasta hyvään ohjaukseen kuuluu kehitysmyönteinen ja ammatillista kehitystä tukeva organisaatio, ohjausta tukevat organisaation käytännöt, riittävä aika sekä asianmukainen ohjausympäristö. Opinnäytetyö toteutettiin osana hoitotyön kehittämisprojektia, jossa päivitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueen “Kirurgisen potilaan hyvä hoito” -käsikirja.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin elektronisista tietokannoista suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla. Sisäänottokriteereiden perusteella valitut aineistot analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin strukturoitua mallia mukaillen. Opinnäytetyöhön valikoitui seitsemän tutkimusta. Tutkimuksista kävi ilmi, että kirurgisen potilaan hyvään ohjaukseen potilaan näkökulmasta kuuluu riittävä tiedonsaanti ja ohjaus, asianmukainen ja ymmärrettävä ohjausmateriaali, yksilöllisyyden ja läheisten huomioiminen, kotiutumisen tukeminen, avoin vuorovaikutussuhde sekä tavoitteen asettaminen. Sairaanhoitajan näkökulmasta hyvään ohjaukseen kuuluu ohjaukseen valmistautuminen, ohjaustaidot, ohjauksen oikea-aikaisuus, ohjauksen apuvälineiden käyttö, tiedon tarjoaminen, yksilöllinen ohjaus, tasavertainen vuorovaikutussuhde ja hoitoprosessin sujuvuus. Organisaation näkökulmasta hyvään ohjaukseen kuuluu kehitysmyönteinen ja ammatillista kehitystä tukeva organisaatio, ohjausta tukevat organisaation käytännöt, riittävä aika sekä asianmukainen ohjausympäristö. Opinnäytetyö toteutettiin osana hoitotyön kehittämisprojektia, jossa päivitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueen “Kirurgisen potilaan hyvä hoito” -käsikirja.