"För att det får mig att må bra!" : En studie om cheerleadingens påverkan på välbefinnandet hos 12-15 åriga flickor
Fagerholm, Lotta (2016)
Fagerholm, Lotta
Yrkeshögskolan Novia
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114126
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten fyysisesti aktiivinen vapaa-ajan harrastus, tässä tapauksessa cheerleading, vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin 1215 -vuotiailla tytöillä.
Tutkimus suoritettiin yhdistelmälähestymistavalla, mikä tarkoittaa sitä, että sekä määrällisiä että laadullisia lähestymistapoja on käytetty. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeiden avulla ja aineistosta saadut tulokset analysoitiin sisältöanalyysillä sekä Excel-ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistui juniorurheilijoita, jotka ovat aktiivisesti harrastaneet cheerleadingiä vähintään 6 kuukautta urheiluseurassa West Coast Vikings Cheerleaders.
Tutkimuksessa todettiin, että cheerleading on hauska ja monipuolinen harrastus, joka useimmiten edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Urheilulaji kuormittaa kehoa ja parantaa kuntoa rasittamalla hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä lihaksia. Säännöllinen liikunta parantaa unitottumuksia ja lievittää stressiä. Jopa ruokailutottumusten sanotaan olevan paremmat säännöllisesti liikuntaa harrastavilla henkilöillä. Koettu parantunut suorituskyky kehittää ja edistää yksilön emotionaalista kapasiteettiä ja itseluottamusta. Vanhemmilta sekä valmentajalta, mutta etenkin ystäviltä, saadulla tuella ja rohkaisulla on suuri merkitys murrosikäisen kiinnostukselle liikuntaa kohtaan. Kokemalla hyväksyntää samanikäisiltä sekä kuulumalla johonkin tiettyyn ryhmään edistää yksilön identiteetin kehitystä. Lopuksi, se hyvä "fiilis" joka syntyy, kun yksilö pystyy saavuttamaan tavoitteensa, tekee sen että uusia tavoitteita asetetaan ja yksilö pyrkii jatkuvasti kehittymään paremmaksi kuin hän oli edellisessä harjoituksessa.
Tutkimus suoritettiin yhdistelmälähestymistavalla, mikä tarkoittaa sitä, että sekä määrällisiä että laadullisia lähestymistapoja on käytetty. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeiden avulla ja aineistosta saadut tulokset analysoitiin sisältöanalyysillä sekä Excel-ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistui juniorurheilijoita, jotka ovat aktiivisesti harrastaneet cheerleadingiä vähintään 6 kuukautta urheiluseurassa West Coast Vikings Cheerleaders.
Tutkimuksessa todettiin, että cheerleading on hauska ja monipuolinen harrastus, joka useimmiten edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Urheilulaji kuormittaa kehoa ja parantaa kuntoa rasittamalla hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä lihaksia. Säännöllinen liikunta parantaa unitottumuksia ja lievittää stressiä. Jopa ruokailutottumusten sanotaan olevan paremmat säännöllisesti liikuntaa harrastavilla henkilöillä. Koettu parantunut suorituskyky kehittää ja edistää yksilön emotionaalista kapasiteettiä ja itseluottamusta. Vanhemmilta sekä valmentajalta, mutta etenkin ystäviltä, saadulla tuella ja rohkaisulla on suuri merkitys murrosikäisen kiinnostukselle liikuntaa kohtaan. Kokemalla hyväksyntää samanikäisiltä sekä kuulumalla johonkin tiettyyn ryhmään edistää yksilön identiteetin kehitystä. Lopuksi, se hyvä "fiilis" joka syntyy, kun yksilö pystyy saavuttamaan tavoitteensa, tekee sen että uusia tavoitteita asetetaan ja yksilö pyrkii jatkuvasti kehittymään paremmaksi kuin hän oli edellisessä harjoituksessa.