Eläintenpitokieltorekisteri
Nyman, Suvi (2016)
Nyman, Suvi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604074007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604074007
Tiivistelmä
Opinnäytetyöaiheeni valintaan vaikuttivat aiheen mielenkiintoisuus, ajankohtaisuus ja asian tärkeys. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli koota tietoa eläintenpitokieltorekisteristä ja selvittää rekisterin merkitys eläinlääkäreille. Aiheeni ollessa eläintenpitokieltorekisteri, käsittelin työssäni myös eläintenpitokieltoa, eri eläinsuojelurikoksia, joista voidaan tuomita eläintenpitokieltoon sekä meneillään olevaa eläinsuojelulain uudistusta.
Tutkimusongelmiani olivat eläinlääkäreiden eläintenpitokieltorekisterin käyttötilanteet, -määrät, rekisterin mahdollinen käyttämättömyys, tietoisuus rekisteristä, sekä tulisiko eläinlääkäreiden mielestä tietoisuutta rekisteristä lisätä ja jos kyllä, niin kenen toimesta. Menetelmänä opinnäytetyöni tarkoituksen täyttämiseen käytin teoriaosuudessa enimmäkseen lakeja ja niiden esitöitä sekä lisäksi oikeustapauksia ja tutkimusosuudessa internetiin luotua kyselytutkimusta.
Suurin osa kyselyyn vastanneista tiesi rekisteristä, mutta vain kolmasosa vastaajista oli käyttänyt rekisteriä. Rekisteriä käytettiin vastaajien toimesta lähinnä eläinsuojeluilmoitusten tai -tarkastusten kohteiden tilanteen tai eläintenpitokiellon rikkomisepäily -tilanteen tarkistamiseen. Vastaajat, jotka eivät rekisteriä olleet käyttäneet, kokivat, etteivät sitä olleet tarvinneetkaan. Rekisteriä käyttäneistä vastaajista noin 65 % käytti rekisteriä keskimäärin kerran kuukaudessa tai kerran puolessa vuodessa. Loput vastaajista käyttivät rekisteriä harvemmin. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat, että tietoisuutta rekisteristä tulisi lisätä ja suurin osa vastaajista ehdotti tiedottajaksi Elintarvikevirasto Eviraa. Yli puolet kyselyn vastaajista ei kokenut, että eläintenpitokieltorekisteriä tarvitsisi kehittää. Jatkokehittämisideana voisi esimerkiksi olla tutkimus, mikä on yksityisten henkilöiden tietoisuus eläintenpitokieltorekisteristä tai tutkimus, ovatko eläintenpitokiellot vähentäneet eläimiin kohdistuvia rikoksia vai ovatko ne pysyneet ennallaan.
Tutkimusongelmiani olivat eläinlääkäreiden eläintenpitokieltorekisterin käyttötilanteet, -määrät, rekisterin mahdollinen käyttämättömyys, tietoisuus rekisteristä, sekä tulisiko eläinlääkäreiden mielestä tietoisuutta rekisteristä lisätä ja jos kyllä, niin kenen toimesta. Menetelmänä opinnäytetyöni tarkoituksen täyttämiseen käytin teoriaosuudessa enimmäkseen lakeja ja niiden esitöitä sekä lisäksi oikeustapauksia ja tutkimusosuudessa internetiin luotua kyselytutkimusta.
Suurin osa kyselyyn vastanneista tiesi rekisteristä, mutta vain kolmasosa vastaajista oli käyttänyt rekisteriä. Rekisteriä käytettiin vastaajien toimesta lähinnä eläinsuojeluilmoitusten tai -tarkastusten kohteiden tilanteen tai eläintenpitokiellon rikkomisepäily -tilanteen tarkistamiseen. Vastaajat, jotka eivät rekisteriä olleet käyttäneet, kokivat, etteivät sitä olleet tarvinneetkaan. Rekisteriä käyttäneistä vastaajista noin 65 % käytti rekisteriä keskimäärin kerran kuukaudessa tai kerran puolessa vuodessa. Loput vastaajista käyttivät rekisteriä harvemmin. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat, että tietoisuutta rekisteristä tulisi lisätä ja suurin osa vastaajista ehdotti tiedottajaksi Elintarvikevirasto Eviraa. Yli puolet kyselyn vastaajista ei kokenut, että eläintenpitokieltorekisteriä tarvitsisi kehittää. Jatkokehittämisideana voisi esimerkiksi olla tutkimus, mikä on yksityisten henkilöiden tietoisuus eläintenpitokieltorekisteristä tai tutkimus, ovatko eläintenpitokiellot vähentäneet eläimiin kohdistuvia rikoksia vai ovatko ne pysyneet ennallaan.