Kirurgisen potilaan hoitotyö - simulaatiotilanteen rakentaminen
Laitinen, Laura-Emilia; Laine, Suvi (2016)
Laitinen, Laura-Emilia
Laine, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604073979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604073979
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan kampuksen simulaatio-oppimisympäristön kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kaksi kirurgisen potilaan simulaatiotilannetta Laurea-ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön yhteistyössä Lohjan kampuksen hoitotyön opettajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Simulaatiotilanteiden aiheina olivat reisiluun kaulan murtumapotilaan kotiutus ja urologisen potilaan leikkauksen jälkeinen tarkkailu. Simulaatiotilanteet jäljittelivät todentuntuista ympäristöä tietynlaisen päämäärän saavuttamiseksi, joka oli tässä opinnäytetyössä sairaanhoitajaopiskelijoiden valmistautuminen työelämän potilastilanteisiin.
Tässä opinnäytetyössä teoreettisena taustana toimi kirurgisen potilaan hoitotyö. Simulaatiotilanteet rakennettiin ja suunniteltiin simulaatiopohjia apuna käyttäen. Simulaatiotilanteita suunniteltaessa otettiin huomioon kohdejoukon opiskeltu teoreettinen tieto ja koulutusaste. Näin varmistettiin simulaatiotilanteiden toimivuus.
Tuotetut simulaatiotilanteet arvioitiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastateltavina oli neljä sairaanhoitajaopiskelijaa, jotka olivat toimijoina simulaatiotilanteissa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Saadun aineiston pohjalta tehtiin analyysi ja pohdinta. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tuloksista haluttiin saada opiskelijoiden näkemys simulaatiotilanteiden kehittämisestä tulevaisuudessa.
Haastattelujen pohjalta ilmeni kehittämiskohteita simulaatiotilateiden esitietoihin, valmistautumiseen, lisämateriaaleihin ja lopetustavan tarkentamiseen. Simulaatiotilanteisiin toivotaan myös jatkossa enemmän opettajan tukea sekä selkeyttä siihen, miten opiskelijat toimivat simulaatiotilanteissa. Haastatteluista voitiin todeta, että simulaatiotilanteet eivät tule koskaan tuntumaan aidolta tilanteelta, mutta koulussa ne ovat yksi tärkein oppimista tukeva asia, jota tulevaisuudessa voidaan kehittää.
Tuloksista voitiin päätellä, että tässä työssä simulaatiotilanteissa käytetyt esitiedot ja materiaali koettiin riittäviksi. Opiskelijat mielsivät pienen ennakkotiedon hyväksi. Lisäksi ennakkomateriaali tuki simulaatiolanteeseen menemistä, sillä tuloksista kävi ilmi, että simulaatiotilanteet olivat toimijoille uusia tilanteita. Tuloksista selvisi myös, että ryhmätyötaidot ja kommunikaatio ovat simulaatiotilanteiden onnistumisen kannalta tärkeitä asioita.
Kehittämisehdotusten perusteella voisi tutkia, miten simulaatiotilanteet ovat muuttuneet, jos kehittämisehdotukset on otettu käytäntöön. Tutkimuksen voisi tehdä suuremmalla otoksella.
Tässä opinnäytetyössä teoreettisena taustana toimi kirurgisen potilaan hoitotyö. Simulaatiotilanteet rakennettiin ja suunniteltiin simulaatiopohjia apuna käyttäen. Simulaatiotilanteita suunniteltaessa otettiin huomioon kohdejoukon opiskeltu teoreettinen tieto ja koulutusaste. Näin varmistettiin simulaatiotilanteiden toimivuus.
Tuotetut simulaatiotilanteet arvioitiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastateltavina oli neljä sairaanhoitajaopiskelijaa, jotka olivat toimijoina simulaatiotilanteissa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Saadun aineiston pohjalta tehtiin analyysi ja pohdinta. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tuloksista haluttiin saada opiskelijoiden näkemys simulaatiotilanteiden kehittämisestä tulevaisuudessa.
Haastattelujen pohjalta ilmeni kehittämiskohteita simulaatiotilateiden esitietoihin, valmistautumiseen, lisämateriaaleihin ja lopetustavan tarkentamiseen. Simulaatiotilanteisiin toivotaan myös jatkossa enemmän opettajan tukea sekä selkeyttä siihen, miten opiskelijat toimivat simulaatiotilanteissa. Haastatteluista voitiin todeta, että simulaatiotilanteet eivät tule koskaan tuntumaan aidolta tilanteelta, mutta koulussa ne ovat yksi tärkein oppimista tukeva asia, jota tulevaisuudessa voidaan kehittää.
Tuloksista voitiin päätellä, että tässä työssä simulaatiotilanteissa käytetyt esitiedot ja materiaali koettiin riittäviksi. Opiskelijat mielsivät pienen ennakkotiedon hyväksi. Lisäksi ennakkomateriaali tuki simulaatiolanteeseen menemistä, sillä tuloksista kävi ilmi, että simulaatiotilanteet olivat toimijoille uusia tilanteita. Tuloksista selvisi myös, että ryhmätyötaidot ja kommunikaatio ovat simulaatiotilanteiden onnistumisen kannalta tärkeitä asioita.
Kehittämisehdotusten perusteella voisi tutkia, miten simulaatiotilanteet ovat muuttuneet, jos kehittämisehdotukset on otettu käytäntöön. Tutkimuksen voisi tehdä suuremmalla otoksella.