Vaikeasti muistisairaan ihmisen hyvä hetki
Masalin, Satu; Juvonen, Riitta (2016)
Masalin, Satu
Juvonen, Riitta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604063944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604063944
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli määrittää avainkäsitteemme; hyvä hetki. Toisena tavoitteena oli selvittää, millä tavoin vaikeasti muistisairaan ihmisen hyvä hetki näyttäytyy yhden eteläsuomalaisen palvelutalon arjessa. Tutkimustietoa kerättiin myös keinoista, joilla henkilökunta mahdollistaa hyvän hetken luomisen muistisairaille. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä eteläsuomalaisen palvelutalon toimintaterapeutin ja hoitohenkilökunnan kanssa.
Tiedonkeruussa hyödynsimme gerontologian, toimintaterapian ja psykologian lähdekirjallisuutta sekä kotimaisia ja kansainvälisiä artikkeleita. Tutkimusta ohjasivat kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (CMOP-E) sekä gerontologisen hoitotyön arvot ja eettiset periaatteet. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla kahta muistisairasta asukasta, toista omassa huoneessa ja toista yhteisissä tiloissa. Molemmat opinnäytetyöntekijät havainnoivat samanaikaisesti yhtä asukasta kerrallaan aamu- ja iltapäivällä yhteensä kuusi tuntia. Henkilökunnalle laadittiin kysely, johon 14:sta vastasi kuusi. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielmassa hyvä hetki määriteltiin ilmeinä ja eleinä näkyväksi hyvän olon hetkeksi, joka voi koostua arkisista tilanteista, kuten kosketuksesta, ystävällisistä sanoista tai ymmärtävästä katseesta. Tutkielman tulosten mukaan yksilöllinen kohtaaminen, kosketus, läsnäolo ja huumorin käyttäminen voivat luoda hyvän hetken. Ihmisen ainutlaatuinen persoona ja hänen elämäntarinansa vaikuttavat siihen, millaisen tilanteen hän kokee tuottavan hyvää oloa. Kodikas, rauhallinen ja kiireetön ympäristö koetaan usein turvallisena. Ilmapiirillä on erityinen merkitys, koska muistisairaan ihmisen emotionaalinen toimintakyky säilyy elämän loppuun saakka.
Henkilökunnan vastauksissa korostui kiireettömän läsnäolon, kunnioittavan kohtaamisen sekä yksilöllisyyden huomioimisen keinoiksi hyvien hetkien luomiseksi. Hyvien hetkien luomiseksi ei tarvita paljon aikaa. Toimintaterapian näkemyksen mukaan jokaisessa elämänvaiheessa tulisi mahdollistaa omannäköinen, mielekäs ja arvokas elämä. Yhteistyökumppanin lisäksi tutkielmamme tuloksia voivat hyödyntää kaikki sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, erityisesti muistisairaiden ihmisten parissa työskentelevät henkilöt.
Tiedonkeruussa hyödynsimme gerontologian, toimintaterapian ja psykologian lähdekirjallisuutta sekä kotimaisia ja kansainvälisiä artikkeleita. Tutkimusta ohjasivat kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (CMOP-E) sekä gerontologisen hoitotyön arvot ja eettiset periaatteet. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla kahta muistisairasta asukasta, toista omassa huoneessa ja toista yhteisissä tiloissa. Molemmat opinnäytetyöntekijät havainnoivat samanaikaisesti yhtä asukasta kerrallaan aamu- ja iltapäivällä yhteensä kuusi tuntia. Henkilökunnalle laadittiin kysely, johon 14:sta vastasi kuusi. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielmassa hyvä hetki määriteltiin ilmeinä ja eleinä näkyväksi hyvän olon hetkeksi, joka voi koostua arkisista tilanteista, kuten kosketuksesta, ystävällisistä sanoista tai ymmärtävästä katseesta. Tutkielman tulosten mukaan yksilöllinen kohtaaminen, kosketus, läsnäolo ja huumorin käyttäminen voivat luoda hyvän hetken. Ihmisen ainutlaatuinen persoona ja hänen elämäntarinansa vaikuttavat siihen, millaisen tilanteen hän kokee tuottavan hyvää oloa. Kodikas, rauhallinen ja kiireetön ympäristö koetaan usein turvallisena. Ilmapiirillä on erityinen merkitys, koska muistisairaan ihmisen emotionaalinen toimintakyky säilyy elämän loppuun saakka.
Henkilökunnan vastauksissa korostui kiireettömän läsnäolon, kunnioittavan kohtaamisen sekä yksilöllisyyden huomioimisen keinoiksi hyvien hetkien luomiseksi. Hyvien hetkien luomiseksi ei tarvita paljon aikaa. Toimintaterapian näkemyksen mukaan jokaisessa elämänvaiheessa tulisi mahdollistaa omannäköinen, mielekäs ja arvokas elämä. Yhteistyökumppanin lisäksi tutkielmamme tuloksia voivat hyödyntää kaikki sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, erityisesti muistisairaiden ihmisten parissa työskentelevät henkilöt.