Mitä, miksi ja miten? : Kirjastoammattilaisten lukutottumuksista
Kontiainen, Sanna (2016)
Kontiainen, Sanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604053894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604053894
Tiivistelmä
Opinnäytetyön otsikkona on Mitä, miksi ja miten? Kirjastoammattilaisten lukutottumuksista. Työn aiheina ovat lukeminen ja kirjastoammattilaisten lukutottumukset. Työssä selvitettiin suomalaisten kirjastoammattilaisten lukutottumuksia ja näkökulmia kirjallisuuden lukemiseen sekä henkilö-kohtaisista että ammatillisista näkökulmista. Tutkimuskysymyksiin mitä, miksi ja miten haettiin vastauksia Webropol-kyselyohjelmalla luodun kyselyn kautta. Kyselyyn vastasi 51 suomalaista kirjastoammattilaista. Kvantitatiivisilla kysymyksillä kartoitettiin muun muassa luettua kirjallisuut-ta ja lukemiseen käytettyä aikaa. Kvalitatiivisissa kysymyksissä haettiin muun muassa vastaa-jien mielipiteitä siitä, pitääkö kirjastoammattilaisten lukea ja tuntea kaunokirjallisuutta.
Kyselyn tuloksia vertailtiin samankaltaiseen vuonna 2013 Ruotsissa tehtyyn Bibliotekariers läs-vanor: hur, vad och varför -tutkimukseen. Vertailun tarkoituksena oli selvittää, ovatko suomalais-ten ja ruotsalaisten kirjastoammattilaisten näkemykset yhteneväisiä. Tämän lisäksi selvitettiin suomalaisten kirjastoammattilaisten henkilökohtaisia näkökulmia lukemiseen.
Vertailututkimus määritteli pitkälti, millaisia kysymyksiä kyselylomakkeeseen valittiin. Opinnäyte-työn monistrateginen tutkimusmenetelmä määrittyi vertailututkimuksen ja opinnäytetyön luonteen perusteella. Lukemista tarkasteltiin ennemmin ilmiönä kuin ratkaistavana ongelmana opinnäyte-työn tietoperustassa ja sen avoimissa kysymyksissä, joten laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö oli perusteltua. Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu lukemisilmiön teoreettiseen esittelyyn ja sen ymmärtämiseen, sekä kirjastonhoitajuuden ja kaunokirjallisuuden suhteen määrittelyyn.
Opinnäytetyössä toteutetun kyselyn avulla selvisi, että kyselyihin osallistuneiden ruotsalaisten ja suomalaisten kirjastoammattilaisten lukutottumusten ja näkemysten välillä ei ollut merkittäviä eroja. Vertailtujen kirjallisuuden genrejen osalta löydetyt erot olivat vähäisiä, ja ajatukset lukemi-sen tärkeydestä ja siitä saaduista hyödyistä olivat hyvin yhteneväisiä. Vaikka kyselyn otanta oli pieni, vastausten avulla saatiin silti hyvä peruskäsitys kirjastoammattilaisten lukutapojen kirjosta ja siitä, miten lukemisen ajatellaan vaikuttavan lukijaansa. Työn tilaajana toimi Fiktioryhmä, joka on yksi Suomen kirjastoseuran työryhmistä.
Kyselyn tuloksia vertailtiin samankaltaiseen vuonna 2013 Ruotsissa tehtyyn Bibliotekariers läs-vanor: hur, vad och varför -tutkimukseen. Vertailun tarkoituksena oli selvittää, ovatko suomalais-ten ja ruotsalaisten kirjastoammattilaisten näkemykset yhteneväisiä. Tämän lisäksi selvitettiin suomalaisten kirjastoammattilaisten henkilökohtaisia näkökulmia lukemiseen.
Vertailututkimus määritteli pitkälti, millaisia kysymyksiä kyselylomakkeeseen valittiin. Opinnäyte-työn monistrateginen tutkimusmenetelmä määrittyi vertailututkimuksen ja opinnäytetyön luonteen perusteella. Lukemista tarkasteltiin ennemmin ilmiönä kuin ratkaistavana ongelmana opinnäyte-työn tietoperustassa ja sen avoimissa kysymyksissä, joten laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö oli perusteltua. Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu lukemisilmiön teoreettiseen esittelyyn ja sen ymmärtämiseen, sekä kirjastonhoitajuuden ja kaunokirjallisuuden suhteen määrittelyyn.
Opinnäytetyössä toteutetun kyselyn avulla selvisi, että kyselyihin osallistuneiden ruotsalaisten ja suomalaisten kirjastoammattilaisten lukutottumusten ja näkemysten välillä ei ollut merkittäviä eroja. Vertailtujen kirjallisuuden genrejen osalta löydetyt erot olivat vähäisiä, ja ajatukset lukemi-sen tärkeydestä ja siitä saaduista hyödyistä olivat hyvin yhteneväisiä. Vaikka kyselyn otanta oli pieni, vastausten avulla saatiin silti hyvä peruskäsitys kirjastoammattilaisten lukutapojen kirjosta ja siitä, miten lukemisen ajatellaan vaikuttavan lukijaansa. Työn tilaajana toimi Fiktioryhmä, joka on yksi Suomen kirjastoseuran työryhmistä.