Varhaiskasvattajat työhyvinvoinnin portailla
Kallio, Tiina (2015)
Kallio, Tiina
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604043811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604043811
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyöni tavoitteena oli kehittää erään päiväkodin työhyvinvointia yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kehittämistyöhöni sisältyvän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päiväkodin työhyvinvoinnin tilaa henkilöstön kokemana. Tarkoituksena oli myös kuvata ne henkilöstön vahvuudet työntekijöiden näkökulmasta, joiden avulla työhyvinvointia voidaan kehittää aiempaa paremmaksi. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata ne henkilöstön kokemat työhyvinvointiin liittyvät epäkohdat, jotka ovat yhteisesti korjattavissa ja sovittavissa. Toisessa vaiheessa kehit-tämistyöni tavoitteena oli laatia yksikön työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvä työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma työhyvinvoinnin portaat-mallia mukaillen. Kehittämistyöni tulosten avulla oli tarkoitus käynnistää positiivinen muutoskehitys yksikön työhyvinvoinnin osa-alueella.
Käytin kehittämistyössäni toimintatutkimuksellista menetelmää. Tutkimusaineistoni muodostivat kirjalliset kyselyt, työterveyshuollon työpaikkaselvitys, kehityskeskusteluista tehty yhteenveto sekä työpaikalla pidetty työhyvinvointi-ilta ja sen muistiinpanot. Keräsin aineiston puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla ja analysoin aineiston sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan työyhteisössä on tehty kehittämistyötä ja siellä paljon hyviä käytänteitä. Työyhteisö on onnistunut erityisesti yhteistyön kehittämisessä, tiedon ja kokemusten jakamisessa, turvallisuuden ennakoimisessa ja esimiestyöskentelyssä. Kehittämisen keinoiksi päiväkodin henkilöstö nimesi ilmapiirin muokkaamisen, työtapojen kehittämisen, arjen käytäntöjen selkiyttämisen, yhteistyön kehittämisen, oman ammatillisuuden kehittämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen.
Henkilöstö valitsi työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueiksi työn jaksottamisen ja tauottamisen, toimintaohjeiden työstämisen työpaikkakiusaamisen torjumiseksi, ammattiryhmien keskinäiset keskustelut, yhteistoiminnan edistämisen sekä työntekijöiden perehdyttämisen. Työhyvinvoinnin kehittämismenetelmiksi ehdotettiin koko henkilöstön työyhteisötaitojen kehittämistä, toimintatapojen konkretisointia, ajankäytön hallintaa, yhteisöllisyyttä lisäävien toimintatapojen luo-mista, työyhteisön kehittämistä aiempaa monipuolisemmaksi sekä työterveyshuollon palvelujen käyttämistä.
Työhyvinvoinnin johtamisella ja kehittämisellä voidaan edistää ja ylläpitää työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Työhyvinvoinnin kehittäminen kuuluu jokaiselle työntekijälle ja jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa omasta sekä koko työyhteisön hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin johtamisen tulee olla osa jokaisen esimiehen päivittäistä työtä ja työntekijöitä tulee tukea löytämään ja hyödyntämään omaa työhyvinvointia edistäviä keinoja.
Käytin kehittämistyössäni toimintatutkimuksellista menetelmää. Tutkimusaineistoni muodostivat kirjalliset kyselyt, työterveyshuollon työpaikkaselvitys, kehityskeskusteluista tehty yhteenveto sekä työpaikalla pidetty työhyvinvointi-ilta ja sen muistiinpanot. Keräsin aineiston puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla ja analysoin aineiston sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan työyhteisössä on tehty kehittämistyötä ja siellä paljon hyviä käytänteitä. Työyhteisö on onnistunut erityisesti yhteistyön kehittämisessä, tiedon ja kokemusten jakamisessa, turvallisuuden ennakoimisessa ja esimiestyöskentelyssä. Kehittämisen keinoiksi päiväkodin henkilöstö nimesi ilmapiirin muokkaamisen, työtapojen kehittämisen, arjen käytäntöjen selkiyttämisen, yhteistyön kehittämisen, oman ammatillisuuden kehittämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen.
Henkilöstö valitsi työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueiksi työn jaksottamisen ja tauottamisen, toimintaohjeiden työstämisen työpaikkakiusaamisen torjumiseksi, ammattiryhmien keskinäiset keskustelut, yhteistoiminnan edistämisen sekä työntekijöiden perehdyttämisen. Työhyvinvoinnin kehittämismenetelmiksi ehdotettiin koko henkilöstön työyhteisötaitojen kehittämistä, toimintatapojen konkretisointia, ajankäytön hallintaa, yhteisöllisyyttä lisäävien toimintatapojen luo-mista, työyhteisön kehittämistä aiempaa monipuolisemmaksi sekä työterveyshuollon palvelujen käyttämistä.
Työhyvinvoinnin johtamisella ja kehittämisellä voidaan edistää ja ylläpitää työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Työhyvinvoinnin kehittäminen kuuluu jokaiselle työntekijälle ja jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa omasta sekä koko työyhteisön hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin johtamisen tulee olla osa jokaisen esimiehen päivittäistä työtä ja työntekijöitä tulee tukea löytämään ja hyödyntämään omaa työhyvinvointia edistäviä keinoja.