Vanhempien kokemukset ensimmäisen luokan oppilaiden laajoista terveystarkastuksista
Lehtinen, Ella-Maija (2016)
Lehtinen, Ella-Maija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604043797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604043797
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää raumalaisten vanhempien kokemuksia ensimmäisen luokan oppilaiden laajoista terveystarkastuksista. Tutkimuksessa vanhemmilta kysyttiin miten tärkeinä he pitävät tarkastukseen liittyviä asioita ja miten tarkastusten sisällöt toteutuivat heidän kohdallaan terveystarkastuksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan myöhemmin kehittää tarkastuksia vastaamaan enemmän oppilaiden ja vanhempien tarpeita.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat ensimmäisen luokan oppilaiden vanhemmat. Tutkimukseen valittuun kolmeen raumalaiseen peruskouluun vietiin 100 kyselylomaketta. Kouluterveydenhoitajat jakoivat lomakkeista 88 kappaletta, joista täytettynä palautui 82. Vastausprosentiksi muodostui 93 %. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tutkimustulokset esitettiin prosentteina sekä havainnollistettiin kuvioiden ja taulukoiden avulla.
Tulosten mukaan vastaajat pitivät tärkeänä lapsen kasvun seurantaa ja tarkastukseen sisältyviä seulontatutkimuksia. Tärkeäksi koettiin myös keskustelu lapsen terveystottumuksista kuten liikunnasta, ravitsemuksesta ja nukkumisesta. Erittäin tärkeänä pidettiin keskustelua lapsen kaverisuhteista ja kiusaamisesta. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat pitivät myös erittäin tärkeänä, että lapsen koulun alkuun liittyvistä asioista keskustellaan terveystarkastuksessa. Kaiken kaikkiaan tarkastusten sisällöt toteutuivat ohjeistusten mukaisesti erittäin tai melko hyvin lähes kaikkien vanhempien mielestä ja pääasiassa vanhemmat pitivät tarkastuksessa käytäviä asioita tärkeinä.
Jatkotutkimushaasteena voisi tutkimusta jatkaa tekemällä vastaavanlaisen tutkimuksen jonkin toisen kaupungin alueella ja näin voitaisiin verrata mahdollisia alueellisia eroja. Aihetta voisi tutkia myös terveydenhoitajien näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen voisi suorittaa uudelleen Raumalla muutaman vuoden kuluttua ja verrata, onko tarkastuksen sisältöä kehitetty.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat ensimmäisen luokan oppilaiden vanhemmat. Tutkimukseen valittuun kolmeen raumalaiseen peruskouluun vietiin 100 kyselylomaketta. Kouluterveydenhoitajat jakoivat lomakkeista 88 kappaletta, joista täytettynä palautui 82. Vastausprosentiksi muodostui 93 %. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tutkimustulokset esitettiin prosentteina sekä havainnollistettiin kuvioiden ja taulukoiden avulla.
Tulosten mukaan vastaajat pitivät tärkeänä lapsen kasvun seurantaa ja tarkastukseen sisältyviä seulontatutkimuksia. Tärkeäksi koettiin myös keskustelu lapsen terveystottumuksista kuten liikunnasta, ravitsemuksesta ja nukkumisesta. Erittäin tärkeänä pidettiin keskustelua lapsen kaverisuhteista ja kiusaamisesta. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat pitivät myös erittäin tärkeänä, että lapsen koulun alkuun liittyvistä asioista keskustellaan terveystarkastuksessa. Kaiken kaikkiaan tarkastusten sisällöt toteutuivat ohjeistusten mukaisesti erittäin tai melko hyvin lähes kaikkien vanhempien mielestä ja pääasiassa vanhemmat pitivät tarkastuksessa käytäviä asioita tärkeinä.
Jatkotutkimushaasteena voisi tutkimusta jatkaa tekemällä vastaavanlaisen tutkimuksen jonkin toisen kaupungin alueella ja näin voitaisiin verrata mahdollisia alueellisia eroja. Aihetta voisi tutkia myös terveydenhoitajien näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen voisi suorittaa uudelleen Raumalla muutaman vuoden kuluttua ja verrata, onko tarkastuksen sisältöä kehitetty.