Oppilaitosyhteistyön kehittäminen Finnair Oyj:llä
Marjala, Henri (2016)
Marjala, Henri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604013773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604013773
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota tämän opinnäytetyön toimeksiantajalle, Finnair Oyj:lle, oppilaitosyhteistyöhön liittyvää tietoa, arvioida Finnair Oyj:n tämän hetkisen oppilaitosyhteistyön tasoa verrattuna muihin suuriin suomalaisiin yrityksiin ja tuoda esille mahdollisia kehittämisehdotuksia.
Tietoperustassa ja tutkimuskirjallisuudessa tarkasteltiin oppilaitosyhteistyöhön liittyviä aihealueita. Teoriaperustassa käsiteltiin etupainotteiseen rekrytointiin liittyviä käytännön tason yhteistyömuotoja, työnantajamielikuvan merkitystä sekä sidosryhmien välistä yhteistyötä, johon liittyy muun muassa yhteistyön toteuttamisen eri mallit.
Varsinainen tutkimusosuus toteutettiin teemahaastatteluina. Kehittämistehtävä toteutettiin haastattelemalla kolmea suomalaista yritysedustajaa, jotka toimivat omissa yrityksissään oppilaitosyhteistyöstä vastaavina henkilöinä. Haastateltaviksi yrityksiksi valittiin yhdessä opinnäytetyön toimeksiantajan kanssa VR-Yhtymä Oy, Kone Oyj ja Oy Karl Fazer Ab.
Tulosten mukaan haastatelluilla oli yhteneväiset käsitykset oppilaitosyhteistyön yrityskohtaisista tavoitteista sekä siihen liittyvistä tulevaisuuden trendeistä. Jonkin verran poikkeamia oli havaittavissa muun muassa oppilaitosyhteistyöhön liittyvissä hyvin ja huonosti toimivista osa-alueista. Tutkimustulosten poikkeamiin vaikuttivat pitkälti haastateltavien erilaiset työvoimatarpeet ja haastateltujen yritysten kansainvälisen toiminnan laajuus. Tutkimusosuuden validiteettia ja reliabiliteettia tarkasteltiin neljän avainkohdan perusteella, jotka olivat tutkimuksen vahvistettavuus, dokumentaatio, ristiriidattomuus ja saturaatio.
Johtopäätöksinä voitiin esittää, että oppilaitosyhteistyö Finnair Oyj:llä oli hyvällä tasolla. Myöskään oppilaitosyhteistyön sisäiseen vastuunjakoon ei ollut syytä esittää toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia. Kehittämisehdotuksena annettiin opinnäytetöiden toimeksiantojen ottaminen osaksi rekrytointiprosessia, yrityksen sisäisten promoottoreiden rekrytoiminen ja kouluttaminen sekä yhteistyön painopisteen siirtämistä korkeakouluihin, joka tarkoittaisi toiseen asteen oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön supistamista tai lopettamista. Yhteistyökumppaneiden ja -muotojen jatkuva päivittäminen sekä oppilaitos- ja yritysmaailman syventymiseen liittyvän trendin mukana kulkemisen koettiin myös tärkeäksi, jotta Finnair Oyj:llä tehtävä oppilaitosyhteistyö tukisi jatkossakin yrityksen strategisia tavoitteita ja positiivista työnantajamielikuvaa myös tulevaisuudessa.
Tietoperustassa ja tutkimuskirjallisuudessa tarkasteltiin oppilaitosyhteistyöhön liittyviä aihealueita. Teoriaperustassa käsiteltiin etupainotteiseen rekrytointiin liittyviä käytännön tason yhteistyömuotoja, työnantajamielikuvan merkitystä sekä sidosryhmien välistä yhteistyötä, johon liittyy muun muassa yhteistyön toteuttamisen eri mallit.
Varsinainen tutkimusosuus toteutettiin teemahaastatteluina. Kehittämistehtävä toteutettiin haastattelemalla kolmea suomalaista yritysedustajaa, jotka toimivat omissa yrityksissään oppilaitosyhteistyöstä vastaavina henkilöinä. Haastateltaviksi yrityksiksi valittiin yhdessä opinnäytetyön toimeksiantajan kanssa VR-Yhtymä Oy, Kone Oyj ja Oy Karl Fazer Ab.
Tulosten mukaan haastatelluilla oli yhteneväiset käsitykset oppilaitosyhteistyön yrityskohtaisista tavoitteista sekä siihen liittyvistä tulevaisuuden trendeistä. Jonkin verran poikkeamia oli havaittavissa muun muassa oppilaitosyhteistyöhön liittyvissä hyvin ja huonosti toimivista osa-alueista. Tutkimustulosten poikkeamiin vaikuttivat pitkälti haastateltavien erilaiset työvoimatarpeet ja haastateltujen yritysten kansainvälisen toiminnan laajuus. Tutkimusosuuden validiteettia ja reliabiliteettia tarkasteltiin neljän avainkohdan perusteella, jotka olivat tutkimuksen vahvistettavuus, dokumentaatio, ristiriidattomuus ja saturaatio.
Johtopäätöksinä voitiin esittää, että oppilaitosyhteistyö Finnair Oyj:llä oli hyvällä tasolla. Myöskään oppilaitosyhteistyön sisäiseen vastuunjakoon ei ollut syytä esittää toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia. Kehittämisehdotuksena annettiin opinnäytetöiden toimeksiantojen ottaminen osaksi rekrytointiprosessia, yrityksen sisäisten promoottoreiden rekrytoiminen ja kouluttaminen sekä yhteistyön painopisteen siirtämistä korkeakouluihin, joka tarkoittaisi toiseen asteen oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön supistamista tai lopettamista. Yhteistyökumppaneiden ja -muotojen jatkuva päivittäminen sekä oppilaitos- ja yritysmaailman syventymiseen liittyvän trendin mukana kulkemisen koettiin myös tärkeäksi, jotta Finnair Oyj:llä tehtävä oppilaitosyhteistyö tukisi jatkossakin yrityksen strategisia tavoitteita ja positiivista työnantajamielikuvaa myös tulevaisuudessa.