Pedagogisen rakkauden mahdollisuudet ja lasten hyvinvointi varhaiskasvatuksessa
Mero, Jenna; Meurman, Sara; Ranta, Piia (2016)
Mero, Jenna
Meurman, Sara
Ranta, Piia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604013749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604013749
Tiivistelmä
Monimuotoisen opinnäytetyömme tavoitteena oli tuoda julki pedagogisen rakkauden ideologiaa ja saada varhaiskasvatuksen kasvattajia pohtimaan pedagogisen rakkauden tarjoamia mahdollisuuksia. Tarkoituksenamme oli tuoda ilmi pedagogiseen rakkauteen liittyviä toimintatapoja tukemaan kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta ja tätä kautta lasten hyvinvointia.
Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin päiväkoti Päiväpirtin kanssa. Päiväkodin johtajan mukaan tarve opinnäytetyöllemme oli olemassa. Yhteistyössä päiväkodin johtajan kanssa suunnittelimme päiväkodin henkilökunnalle workshopin, joka vastasi heidän tarpeisiin ja toiveisiin. Järjestimme yhteensä neljä workshopia, jokaiselle tiimille omansa.
Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä oli pedagoginen rakkaus, jonka pohjalta käsittelimme lapsen kohtaamista, dialogisuutta, läsnäoloa, kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta, huolenpitoa, välittämistä sekä kunnioitusta ja arvostusta. Workshopeissa keskustelimme päiväkodin henkilökunnan kanssa avoimesti erilaista arjen tilanteista, esimerkiksi siirtymä- ja pukeutumistilanteista.
Arvioimme workshopejamme ja tavoitteidemme toteutumista workshopeissa käytyjen keskustelujen sekä päiväkodin henkilökunnalta saadun suullisen että kirjallisen palautteen perusteella. Saamamme palaute oli positiivista. Workshopit koettiin hyvin toteutetuiksi. Kasvattajat mainitsivat erityisesti rennon ilmapiirin, avoimen keskustelun ja vastavuoroisuuden. Pedagoginen rakkaus koettiin oleelliseksi osaksi varhaiskasvatusta ja pedagogiseen rakkauteen liittyvistä asioista keskusteleminen koettiin tärkeäksi. Kasvattajien mukaan yhteinen keskustelu edesauttaa toimintamallien ylläpitämistä arjessa.
Palautteiden mukaan workshopit olivat lisänneet kasvattajien tietoisuutta pedagogisesta rakkaudesta, ja muistuttaneet positiivisen ajattelutavan ja yksilöllisen kohtaamisen merkityksestä toiminnassa. Kasvattajat kertoivat workshopien myötä nyt kiinnittäneensä tarkempaa huomiota ryhmän toimintatapoihin ja panostaneensa pienryhmätoimintaan. Saamamme palautteen ja havaintojemme perusteella voimmekin olettaa workshopien olleen hyödyllisiä. Opinnäytetyötämme voidaan soveltaa koulumaailmassa, iltapäivä- ja kerhotoiminnassa.
Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin päiväkoti Päiväpirtin kanssa. Päiväkodin johtajan mukaan tarve opinnäytetyöllemme oli olemassa. Yhteistyössä päiväkodin johtajan kanssa suunnittelimme päiväkodin henkilökunnalle workshopin, joka vastasi heidän tarpeisiin ja toiveisiin. Järjestimme yhteensä neljä workshopia, jokaiselle tiimille omansa.
Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä oli pedagoginen rakkaus, jonka pohjalta käsittelimme lapsen kohtaamista, dialogisuutta, läsnäoloa, kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta, huolenpitoa, välittämistä sekä kunnioitusta ja arvostusta. Workshopeissa keskustelimme päiväkodin henkilökunnan kanssa avoimesti erilaista arjen tilanteista, esimerkiksi siirtymä- ja pukeutumistilanteista.
Arvioimme workshopejamme ja tavoitteidemme toteutumista workshopeissa käytyjen keskustelujen sekä päiväkodin henkilökunnalta saadun suullisen että kirjallisen palautteen perusteella. Saamamme palaute oli positiivista. Workshopit koettiin hyvin toteutetuiksi. Kasvattajat mainitsivat erityisesti rennon ilmapiirin, avoimen keskustelun ja vastavuoroisuuden. Pedagoginen rakkaus koettiin oleelliseksi osaksi varhaiskasvatusta ja pedagogiseen rakkauteen liittyvistä asioista keskusteleminen koettiin tärkeäksi. Kasvattajien mukaan yhteinen keskustelu edesauttaa toimintamallien ylläpitämistä arjessa.
Palautteiden mukaan workshopit olivat lisänneet kasvattajien tietoisuutta pedagogisesta rakkaudesta, ja muistuttaneet positiivisen ajattelutavan ja yksilöllisen kohtaamisen merkityksestä toiminnassa. Kasvattajat kertoivat workshopien myötä nyt kiinnittäneensä tarkempaa huomiota ryhmän toimintatapoihin ja panostaneensa pienryhmätoimintaan. Saamamme palautteen ja havaintojemme perusteella voimmekin olettaa workshopien olleen hyödyllisiä. Opinnäytetyötämme voidaan soveltaa koulumaailmassa, iltapäivä- ja kerhotoiminnassa.